DevOps malli ei mahdollistu vain uudella teknologialla. Eniten muutosta vaatii yrityksen kulttuuri.

Tekniikka kehittyy tällä hetkellä valtavalla vauhdilla, ja digitalisaatio koskee kaikkea liiketoimintaa. Tämä tarkoittaa myös, että jokaisesta yrityksestä tulee enemmän tai vähemmän ohjelmistoyritys. Softasta tulee kiinteä osa yritykseen tuotetta ja palvelua. Yhä suurempi osa yrityksen kilpailukyvystä määräytyy sen mukaan, kuinka hyvin tai huonosti se kykenee hyödyntämään kehittyvää teknologiaa.

Suurin osa tietohallinto- ja digitalisaatiojohtajista, olivat he sitten CIO- tai CDO-tittelillä, ymmärtävät tämän, ja tietävät myös, että tulevaisuus vaatii nopeaa kehitystä.

Miksi kuitenkin siirtyminen perinteisestä waterfall-mindsetistä ketterän kehittämisen ja DevOps-malliin on niin vaikeaa?

Miten isot firmat pääsevät ainakin osittain samaan maailmaan kuin startupit tai kehittyneet ohjelmistotalot, jotka kykenevät ketterästi hyödyntämään teknologista kehitystä ja parantamaan tuotteitaan ja palvelujaan jopa viikoittain?

Startupit pystyvät tähän, koska niitä ei sido organisaation perinteinen kulttuuri eikä vanhanaikainen teknologia.  
 

1. Vika ei ole työntekijöissä - kokeile hackathonia


Olen itse ollut mukana järjestämässä hackathonia kahdelle suurelle, perinteiselle valmistavan teollisuuden yritykselle. Molemmissa koottiin työntekijöistä 5-6 hengen tiimejä ja heille annettiin 48 tuntia aikaa ratkaista jokin liiketoimintaongelma ja samalla toteuttaa ensimmäinen prototyyppi ratkaisusta.

Sponsorina toimi kummassakin tapauksissa yrityksen CIO. Uusien, innovatiivisten ratkaisujen löytämisen lisäksi tavoitteena oli todistaa, että organisaatiolla on kyky saada aikaan tuloksia erittäin nopeasti, jos sille antaa oikeat puitteet ja työvälineet.

Molemmissa hackathoneissa lopputulokset ylittivät villeimmätkin odotukset. Tulokset todistivat, ettei nopea kehittäminen ole ainakaan ihmisten kyvyistä tai tahdosta kiinni. Hackathon yksinään ei tietenkään ratkaise mitään, vaan myös arkitekemisen on muututtava.

 

2. Erota uusi tekeminen vanhasta


Suurissa perinteisissä yrityksissä siirtyminen ketterään toimintaan ei ole helppo tehtävä. Kulttuuri on syntynyt ja kehittynyt nykypisteeseen vuosikymmenien aikana. Olemassa olevaa teknologiainfraa ei noin vain vaihdeta.  

Yksi lähestymistapa on selkeästi erottaa uusi tekeminen vanhasta. Esimerkiksi Caterpillar perusti 2011 innovaatioyksikön, joka otti käyttöön modernin pilvialustan. Innovaatioyksikkö sai omat tilat, jotka olivat fyysisesti erotettu muusta yrityksestä. Tällä järjestelyllä korostettiin sitä, että kaikki henkilöt, jotka työskentelivät yksikössä, toimivat agile-periaatteen mukaisesti. Heidän odotettiin toimittavan uutta tuotantokelpoista toiminnallisuutta tai uusia ratkaisuja kuuden viikon välein. Caterpillar toi mukaan agile-periaatteen mukaisesti toimivan kumppanin yrityksen ulkopuolelta, jotta oma väki omaksuisi uuden tavan toimia mahdollisimman nopeasti.

 

3. Ota kumppani, joka toimii uudella tavalla


Ketterään kehitykseen siirtymen voi vaatia kumppanin vaihtamista. Moni systeemi-integraattori puhuu ketterästä kehittämisestä, mutta käytännössä osaamista tai kokemusta ei välttämättä vielä ole. Myös liiketoimintamalli, joka perustuu vahvasti offshore-toimintaan, on hyvin hankalasti sovitettavissa nopeaan, iteratiiviseen liiketoimintalähtöiseen kehitykseen.

Ennen kuin laittaa syyn systeemi-integraattorin niskoille on syytä varmistaa, että oma ostoprosessi on kykenevä ketterän kehityksen ostamiseen. Näen jatkuvasti vieläkin tarjouspyyntöjä, joissa toivottua ratkaisua kuvataan satojen, hyvin yksityiskohtaisten vaatimusten avulla ja pyydetään kiinteähintaista tarjousta, mutta samalla toivotaan ketterää kehitysmallia. Tällainen pyyntö ei johda ketterään kehitykseen, vaan on täysin ketterän kehityksen vastainen.

Ketterässä kehityksessä idea on juuri se, ettei kukaan tiedä, miltä paras mahdollinen ratkaisu näyttää, jolloin sitä on turha edes yrittää etukäteen tarkasti kuvata. On parempi kehittää nopeissa sprinteissä ja samalla oppia ja säätää kehityksen suuntaa kokemuksen kautta. Oikea kumppani on parhaimmillaan muutosta kiihdyttävä voima, joka tuo sinun yritykseesi uutta osaamista ja tapaa toimia.

 

4. Teknologia ei ole enää este


Teknologia ei ole enää este tehdä nopeita, kustannustehokkaita ja toimivia digitaalisia palveluita, kuten perinteisen IT:n aikana. Isoissa yrityksissä tyhjältä pöydältä kaiken uusiksi tekeminen ei ole realistinen vaihtoehto, joten olemassa olevat ja toimivat järjestelmät “kuorrutetaan” nykyaikaisella pilvialustalla. Tästä Gartner puhuu bi-modal IT:nä, jossa “mode 2” on ketterän ja nopean kehityksen kerros. McKinsey käyttää osittain samasta ilmiöstä twospeed IT -nimitystä.

Uudella ajattelulla on mahdollista ottaa käyttöön uusi, ketterämpi tapa tehdä esimerkiksi sovelluksia asiakasrajapintaan ilman, että koko arkkitehtuuria täytyy uudistaa kerralla.

Tämä vaatii toki sen, että nopean kehityksen kerros integroidaan legacyyn. Uudet sovellukset eivät voi olla itsenäisiä vaan niiden on integroiduttava vanhaan maailmaan. Oleellista tässä on IT:n kannalta hyväksyä se tosiasia, että tuomalla arkkitehtuuriin uusi pilvialusta järjestelmien määrä ei aluksi välttämättä vähene. Tätä ei siis tehdä IT-konsolidoinnin nimissä, vaan sen takia, että kyky luoda nopeasti ja kustannustehokkaasti uusia digitaalisia ratkaisuja liiketoiminnalle parantuu radikaalisti.

 

5. Muuta kulttuuri


Yrityskulttuuri on usein suurin este uudenlaiselle tavalle toimia. Se on viimeinen mutta ei vähäisin kohta listallani. Teknologia on vain yksi osa ratkaisua. Avainasemassa on kulttuuri.

Ensiksi on mietittävä kaikkia prosesseja, policyja, ajatusmalleja ja tapoja, joilla ihmiset tekevät työtä ja huolehdittava, ettei kulttuurin muutokselle ole esteitä. Tässä muutoksessa ja esteiden raivaamisessa yrityksen johto on avainasemassa. Myös mittaristot, jolla työntekijöitä mitataan ja palkitaan, saattaa vaatia päivittämistä.

Monessa yrityksessä kulttuuri ja tapa kehittää ratkaisuja ovat ajalta, jolloin IT-kehittäminen oli hidasta, kallista ja kankeaa. Silloin oli perusteltua käyttää paljon aikaa suunnitteluun, vaatimusten keräämiseen ja potentiaalisen hyödyn perustelemiseen.

Nyt, kun teknologia mahdollistaa nopean kokeilun ja pilvipalvelut tarjoavat käyttöpohjaisen hinnoittelun, tuo vanha malli toimii vain kehityksen esteenä. Samalla se on myrkkyä maailmassa, jolloin IT ja digitalisaatio ovat osa yrityksen tuotteita ja palveluja.

Digitalisaatiota ei ole projekti, jolla on tietty alku, loppu sekä hinta ja jolle haetaan kustannustehokkain toteutustapa ja teknologia. Sitten mietitään, että “nyt on sitten digitalisaatio meidän yrityksen osalta kunnossa”.

Teknologia ja kumppanit on valittava sen mukaan, kuinka hyvin ne mahdollistavat nopean kehityksen ja tulevien innovaatioiden hyödyntämisen omassa liiketoiminnassa sekä osana omia palveluita. Digitalisaatio ei ole projekti, vaan se on matka, jolla ei ole loppua ja jonka suunta muuttuu jatkuvasti teknologisen kehityksen mukaan. Tämän takia yritysten on siirryttävä ketterään kehitykseen ja DevOpsiin.