Istahdin alas, kiireisen työpäivän jälkeen. Tajusin, että päivä oli mennyt tietokoneen ääressä, vaikka välillä kommunikoinkin ihmisten kanssa  – koneen välityksellä.  Miten tähän digitalisoituneeseen maailmaan onkaan tultu ja mihin ollaan menossa?

Tietokoneessa on aina ollut kyse datasta, tiedosta. Oxford Dictionaryn mukaan computer on datan varastointiin ja käsittelyyn tarkoitettu laite. Kielitoimiston sanakirja määrittelee tietokoneen automaattiseksi tietojenkäsittelylaitteeksi.

Ensimmäiset tietokoneet olivat ihmisiä, jotka paperin ja kynän avulla murskasivat numeroita ymmärrettäväksi tiedoksi. Myöhemmin laskukoneiden ääreen rekrytoitiin myös naisia (‘computers with skirts’), koska he olivat tarkkoja, nopeita ja halvempia kuin miehet.  

Koulun ATK-kerhosta diginatiivien vanhemmaksi

Itse sain ensikosketukseni tietokoneeseen ala-asteella, kun isäni kantoi Macintosh Plus -mikron koulun ATK-kerhoon – koululla itsellään oli vain kuusi konetta. Kerho oli syntynyt vanhempien aloitteesta, ja vanhemmat sitä myös ohjasivat. Kerhossa pääsin myös pelaamaan Tetris-peliä.

Siinä missä itse kaipaan vielä aika ajoin optista hiirtä, katselen lasteni tietokoneen käyttöä hieman kateellisena: näppäimistöä ei juuri tarvita, kun sormi pyyhkii kosketusnäytöllä ja puhe toimii googlauksen alkuunpanijana. Kirjoittamista ei varsinaisesti tarvitse edes opetella. Aikuinen pyydetään apuun, jos kone ei tulkitse äänteitä oikein. Ja vikahan on silloinkin laitteessa eikä käyttäjässä.

Uudet alustat innostavat tavisdevaajia

Nyt olemme kulkemassa kohti uutta aaltoa, joka nostaa ihmisen jälleen pääosaan ja mullistaa ainakin diginatiivien elämän - ehkä minunkin. Tekoälyn huikean kehityksen ansiosta voimme ehkä kaikki ryhtyä sovelluskehittäjiksi jopa ilman ohjelmointitaitoja. Tämän mahdollistavat web- ja mobiilisovellusten kehittämiseen tarkoitetut, vain vähäistä koodaustaitoa vaativat uudet alustat (low-code platforms) kuten Salesforce Lightning Components.

Gartner ennustaa, että vuoteen 2020 mennessä vähintäänkin puolet bisnessovelluksista tehdään low-code-alustoilla ja että kolme yritystä neljästä on ottanut käyttöön ainakin yhden mobiilisovelluskehitykseen tarkoitetun alustan.

Maailmassa on noin 3 miljardia netin käyttäjää ja arviolta noin 2 miljardia älypuhelimen käyttäjää. Noin 70 prosenttia suomalaisista käytti älypuhelinta vuonna 2015. Uuden polven sovelluskehittäjien – ja koodaustaidottomien tavisdevaajien  –  esiinmarssin hyötynä nähdään se, että sovelluksia tekevät ne, jotka niitä tarvitsevat.

Samalla kun systeemien ja ihmisten välinen etäisyys kapenee, herää uusia kysymyksiä. Miten esimerkiksi varmistua siitä, että tavisten kehittämät liiketoimintasovellukset ovat turvallisia, skaalautuvia ja älykkäitä? Myös riski datan katoamiseen tai järjestelmien ylikuormittumiseen kasvaa.

Tietohallintoa tarvitaan siis edelleen. Uuden sukupolven sovelluskehitysalustat eivät poista tietohallinnon ja IT-osaajien tarvetta, vaan lähinnä uudistavat niiden roolia

Tietohallinnolle ohjaava ja voimaannuttava rooli

Ajatellaanpa esimerkiksi minua, joka työskentelen markkinoinnissa. Kun inspiraatio sovelluksen kehittämiseen iskee, aikaa idean edistämiseen ei ehkä sillä hetkellä ole eikä aina kärsivällisyyttäkään. Mielettömän mahtavaksi kuvittelemani sovellusidea voi lopahtaa puolitiehen, jos ojentamaani viestikapulaan ei kukaan tartu.  

Toivon tietohallinnon nappaavan ideani ytimen ilman, että koodausnerouteni puute tai sovelluksen mahdottomuus tulee puheeksi. Tietohallinnon tarjoama ohjaus ja tuki nimittäin voivat antaa juuri sen mahdollistavan voiman, joka vie kapulan maaliviivan yli!