Digitaalinen transformaatio pöllyttää bisnestä toimialasta riippumatta. Siitä huolimatta on vielä yrityksiä, joissa ei asiaan ole herätty. Ja sitten on niitä, joissa haasteet tunnistetaan, mutta ei vielä ole osaamista kohdata niitä.

Haastattelimme keväällä Why New Skills Matter -tutkimustamme varten 2 000 ihmistä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Haastattelun aiheena oli simppelisti digitaalinen transformaatio sekä se, miten yrityksissä ollaan perillä muutoksen aiheuttamista vaatimuksista.

Vastaajia oli joka maasta 500 ja he työskentelivät joko yksityisellä tai julkisella sektorilla, ja olivat iältään 18-65-vuotiaita. Löydökset osoittavat, että digitaalisen muutoksen välttämättömyys tunnistetaan, mutta yrityksissä ei vielä ole osaamista kohdata sitä.

Avuntarve tunnistettu ✅


Kyselyyn vastanneiden mukaan tilanne ei ole aivan toivoton: suurin osa yrityksistä sentään ymmärtää, että digitalisaatio on arkea ja muutoksia liiketoimintaa pitää tehdä.

Asian tajuaminen on ensimmäinen askel, joka pitää ottaa digitalisoinnin pitkällä tiellä ennen kuin uudet toimintatavat ja -mallit voivat rantautua yhteenkään yritykseen.

Toisaalta nyt jos koskaan on tähän korkea aika - kansainvälinen kilpailu painaa kovaa vauhtia eteenpäin eikä aikaa jahkailuun enää ole. Pahimmillaan toiselta puolelta maapalloa kotoisin olevat yritykset nappaavat asiakkaat nenän edestä.

Pieni takamatkakaan ei vielä onneksi ole kuin hidaste. Tavaratalojen kuningatar Stockmann on hyvä esimerkki siitä, miten monia kilpailijoita myöhemmin digitalisaatioon havahtunut yritys pystyy halutessaan saamaan muut kiinni - kunhan vain uskaltaa muuttaa vanhoja toimintamalleja ja ottaa digitaalisen transformaation asettaman haasteen vastaan. Helppoa se ei missään nimessä ole. Eikä tule sen helpommaksi, mitä pidempään asian kanssa viivyttelee.

77 prosenttia suomalaisista vastaajista ajattelee, että yritysten täytyy panostaa työntekijöidensä digitaalisten taitojen kehittämiseen. Oppia kaivataan erityisesti CRM-osaamisessa eli asiakaspolun ja asiakaskokemuksen ymmärtämisessä sekä data-analytiikassa ja sovelluskehityksessä.  

Isoin ongelma onkin osaamisen puute. Sitä kun ei ole tarpeeksi. Suomessa jopa 80 prosenttia yrityksistä kokee tarvetta kouluttaa työntekijöitään kohtaamaaan digitaalinen työelämä paremmin.  
 

LUE MYÖS ► Miten syntyy digitaalisen yrityksen kulttuuri?
 

Mistä osaaminen kaivetaan? 🆘


Yrityksissä ymmärretään, että uutta osaamista ja uusia taitoja tarvitaan kipeästi. Niissä kuitenkaan ei tiedetä, mistä näitä löydetään. Uskoa nykyiseen koulutusjärjestelmään ei juurikaan ole: suomalaisista vastaajista vain 21 prosenttia uskoo koulutusjärjestelmämme vastaavan hyvin tämän päivän työelämän vaatimuksiin. (Ruotsissa tilanne on vielä huonompi vastaavan luvun ollessa vain 12 prosenttia.)

Kun julkinen koulutus ei pysty toimittamaan tarvittavaa osaamista vaaditussa tahdissa, kääntyy katse itse yritysten puoleen. Niiden pitää nähdä työntekijöiden kouluttaminen investointina tulevaisuuteen ja täten itse avittaa uuden oppimista. Tätä ei kuitenkaan pidä tehdä puolihuolimattomasti tai liikaa työntekijöitä vastuuttaen. Usein parhaiten toimivat porkkana (esim. bonus) tai pakko (kaikkien pitää suorittaa kurssi tiettyyn ajankohtaan mennessä) - opiskele, jos haluat -mentaliteetti ei niinkään.

Kouluttautumiseen pitää toki tarjota realistiset mahdollisuudet. Etenkään pakkopulla ei motivoi, jos kalenteri on muutenkin täynnä ja/tai laskutustavoitteet mahdottomat. Ja ilman motivaatiota on oppimiskäyrä nopeasti laskeva.

LUE MYÖS ► Työntekijöiden kouluttaminen – kulu vai investointi?


Työntekijöiden oma motivaatio kouluttautua ja opiskella
uutta onkin merkittävässä roolissa, kun pohditaan yritysten mahdollisuuksia kehittyä ja pysyä mukana kilpailussa. Kun digitaalinen transformaatio pyörittää toimialoja uuteen uskoon, ei oppimiskyvytön tai -haluton yksilö ole yritykselle juuri minkään arvoinen. Parhaimmillaan työntekijät tunnistavat itsekin omat koulutustarpeensa ja ovat halukkaita päivittämään osaamistaan tarvittavalle tasolle - jatkuvasti. Kuten Esko Kilpi napakasti toteaa, on uuden oppiminen kansalaisvelvollisuus. Ja kun yhteiskunta ei pysty enää kouluttamaan osaavia ihmisiä kehityksen vaatimassa tahdissa, korostuu yksilön halu ja kyvyt oppia entistä enemmän.

Jo nyt korostetaan rekrytoinneissa myös ei-kognitiivisia kykyjä, kuten viestintä- ja vuorovaikutustaitoja sekä ryhmätyökykyjä. Vaikka teknologiaosaaminen on kova sana, halutaan palveluksen yhä enemmän hyvillä sosiaalisilla taidoilla varustettuja ihmisiä, joilla on asenne oppia koko ajan lisää.
 

LUE MYÖS ► #FutureOfWork: Kaikki on turhaa paitsi insinöörikoulutus — eikä sekään ole kovin tärkeää


Kouluttautumismahdollisuuksia kartoitettaessa kannattaa jossain vaiheessa kääntää katse yhteistyökumppaneihin. Osaavista kumppaneista ja laajasta ekosysteemistä voi usein olla paljonkin hyötyä, kun taloon tarvitaan lisää erityisesti teknologista kyvykkyyttä.

Esimerkiksi Salesforce tarjoaa kumppaneidensa käyyttöön oman alustansa Trailheadin, joka on valtavat määrät tietoa sisältävä runsaudensarvi. Alustaan satsaamalla voi yritys saada tuekseen digitaaliseen muutokseen liittyvää osaamista, jota ei ole tarjolla muualla - eikä kouluttautuminen maksa mitään!

Toinen arvokas koulutusmahdollisuus on Salesforce Academy, jossa on viime vuosina koulutettu kymmeniä uusia Salesforce-osaajia useisiin eri yrityksiin. Käytännössä koulutusohjelmaan osallistuva yritys saa ohjelmaan osallistuvan henkilön työharjoitteluun puoleksi vuodeksi, ja tekee lopullisen rekrytointipäätöksen harjoittelun päätteeksi. Harjoittelujakson ajan kulut ovat yritykselle keskimäärin Salesforce-konsultin yhden kuukauden palkan verran. Salesforce Academy on tehokas tapa rekrytoida yritykseen ajantasaista ja kipeästi tarvittavaa osaamista sekä töitä ja uudelleenkoulutusta työttömille tai työttömyysuhan alla oleville IT-alan ammattilaisille.
 

LUE MYÖS ► [Vieraskynä] Jalka pois kasvujarrulta Salesforce Academyssa
 

Keneltä löytyy muutosstrategia? ❌


Sen lisäksi, ettei yrityksistä löydy tarpeeksi osaavia työntekijöitä, on pohjoismaisen yritystoiminnan näkökulmasta huolestuttava myös toinen asia: vaikka yrityksissä tunnistetaan muutospaineet, ei asialle ole vielä tehty mitään.

Tutkimuksen mukaan yrityksiltä ei pääsääntöisesti löydy digistrategiaa lainkaan. Ketään tuskin yllättää, että yksityisellä sektorilla asiat vaikuttavat olevan hieman paremmin. Onneksi. Mutta julkisen puolen jäykät toimintamallit eivät yleensä riitä edistämään asioita nykymaailman nopeassa tahdissa. (Positiivisena poikkeuksena on tässä yhteydessä pakko mainita Verohallinto, joka on hypännyt digitalisaation kelkkaan jo aikapäiviä sitten, ja on samalla näyttänyt tietä monelle ketterämmäksikin oletetulle organisaatiolle.)

Vastausten mukaan suomalaisista yrityksistä vain 31 prosentilla on digistrategia. 38 prosentilla sitä ei ole ollenkaan ja 30 prosentin kohdalla asiasta ei ole tietoa. Oli tämän viimeisen ryhmän kohdalla sitten kyse siitä, ettei strategiaa ole tai siitä, että se on, mutta siitä ei ole viestitty yrityksen sisällä tarpeeksi, on tilanne hälyttävä.

Toisaalta voidaan kysyä, onko ajatus erillisestä digistrategiasta ylipäänsä jo vanhentunut? Digitalisaatio on läsnä kaikessa ja se on hiipinyt osaksi kaikkea tekemistämme niin työ- kuin yksityiselämässäkin. Se ei siten ole mikään erikseen eriteltävissä oleva liiketoiminnan palanen, jota voidaan tarkastella erillään muusta toiminnasta.

Eikä tekemisen digitalisointi ei ole sama asia kuin digitaalinen transformaatio. Kuten Fazerin Head of Digital Transformation Juho Friberg toteaa, on digitalisaation johtamisessa kyse ennen kaikkea muutosjohtamisesta. Digitaalinen transformaatio vaatii johdolta asioista riittävää ja oikeanlaista viestintää, uusien toimintatapojen pohtimista ja lanseeraamista sekä tietysti myös ennakkoasenteiden ja  vastarinnan kohtaamista ja murtamista.

Joko teillä ollaan valmiita kohtaamaan kaikki nämä haasteet?


LUE MYÖS:

84 % digitaalisista transformaatioista epäonnistuu. Miksi?  

►  [Vieraskynä] 5 merkkiä, joista tiedät ettei organisaatiosi selviä digimuutoksesta

►  Miten teknologia muokkaa tulevaisuuden bisnestä?

Miten syntyy digitaalisen yrityksen kulttuuri?

3 tapaa nostaa oman organisaation innovaatiokyvykkyyttä