Olin viime viikolla YLE Puheen Arjen tulevaisuus -ohjelmasarjassa vieraana yhdessä DNA:n yritysmarkkinoinnin johtaja Paula Miettisen kanssa.

Keskustelun kattoteemana oli digitalisaatio. Ohjelmassa käsiteltiin muun muassa erilaisia tekoälyskenaarioita yleisesti, sekä teknologian myötä muuttuvaa työelämää. Puhuimme myös siitä, mitä työpaikkoja robotit meiltä vievät - vai vievätkö?

Keskustelu on kokonaisuudessaan (54min) kuunneltavissa podcastina YLEn sivustolla. Jos et kuitenkaan ole kuuntelijatyyppiä, tässä omien puheenvuorojeni keskeisimmät pointit tekstiksi pureskeltuna:
 

Q: Missä digitalisaatiokehitys menee tällä hetkellä?


🗨️ Elämme parhaillaan neljättä teollista vallankumousta, jota kuvataan usein täydelliseksi myrskyksi. Siinä yhdistyvät monet megatrendit sekä järeät teknologiset innovaatiot, jotka muuttavat maailmaa, yhteiskuntaa sekä meidän jokaisen päivittäistä elämää.

Tämä koskee niin organisaatioita kuin yksilöitä. Myrskyn keskellä jättimäinen digitalisaatioaalto tarjoaa huikeat mahdollisuudet surffiin - tai vaihtoehtoisesti se syöksee meidät meren pohjaan. Innovatiiviset yritykset mukautuvat ja rakentavat toimintamalleja, joilla pystyvät tarjoamaan palvelua uudella tavalla vaativille asiakkailleen; älykkäämmin, nopeammin, aina ajan tasalla.

Suomessa ollaan onneksi uteliaita teknologian suhteen. Tämä on hyvä alku ja tähän kannattaa edelleen kannustaa. Itse koodasin ensimmäisen tietokonepelin 12 vuotiaana: sain joululahjaksi Joystickin, jonka tietysti heti ensimmäiseksi purin ymmärtääkseni kuinka se toimii. Lopulta rakensin siitä puhuvan ovikellon.

Juuri tällaista uteliaisuutta tulee jatkuvasti vaalia, jotta pysymme kilpailukykyisinä jatkossakin.

► LUE MYÖS: Iloa tuottava CRM, eettinen tekoäly sekä muita profetioita vuodelle 2018
 

Q: Mitkä ovat olleet digitalisaation merkittävimmät uudistukset viime vuosina?


🗨️ Kaikki sellainen, jota alamme jo pitää itsestäänselvyytenä. Tällaisia on paljon: mobiilipalvelut, sosiaalinen media, pilvipalvelut sekä esineiden internet. Elämme jo hyvin pitkälti maailmassa, jossa laitteet ja ihmiset ovat kaikki jatkuvasti yhteydessä toisiinsa.

Sykemittari rannekellossa tai lomakuvat pilvipalvelussa valokuva-albumin sijaan ovat arkipäivää. Nyt myös tekoäly on alkanut arkipäiväistyä, ja eniten kehitystä onkin odotettavissa juuri tällä saralla.

Q: Mitkä ovat seuraavat digitalisaation askeleet?


🗨️ Se kuuluisa “joku viisas” on sanonut, että ihmiset yliarvioivat muutokset lyhyellä aikavälillä, ja aliarvioivat pitkällä. Luulemme tietävämme mitä tulee tapahtumaan, vaikka oikeasti meillä ei ole aavistustakaan. Tulevaisuudessa tulla tekemään harppauksia joista ei vielä osata edes uneksia.

 

Q: Koulutus, miten pystyy reagoimaan uusiin ammatteihin/erikoisosaamiseen?


🗨️  Tämä on mielestäni koko sivilisaatiota koskeva avainkysymys. Suomessa ollaan onneksi tilanteessa, jossa koulutusjärjestelmä on erittäin toimiva ja opinto-ohjelma sisältää useita erilaisia osa-alueita. Monipuolinen koulutus on hyvin tärkeää, sillä on mahdoton sanoa millaista osaamista tarvitaan 10 tai 20 vuoden päästä.

Tärkeintä onkin siksi oppia oppimaan jatkuvasti uutta. Yksi vinkki on; pysy uteliaana – joka päivä, koko ajan.

► LUE MYÖS: Työntekijöiden kouluttaminen – kulu vai investointi?
 

Q: Julkisuudessa suuri pelko on kohdistuu ammattien katoamiseen. Mitä sanot tästä pelosta?


🗨️ Pelko on sinänsä ymmärrettävää - ovathan työmarkkinat jatkuvassa muutoksessa. Suuri muutos liittynee juuri työtehtävien muuttumiseen. Ei tarvitse katsoa kuin vaikkapa 40 vuotta taaksepäin huomatakseen, että todella moni työtehtävä on kadonnut kokonaan. Sama trendi jatkuu: moni nykyisistä perusammateista katoaa, ja tilalle tulee uusia.

Tässä kuviossa onkin keskeistä panostaa osaamisen uudelleenkehittämiseen. Vastuu on sekä työnantajalla että yksilöllä. Esimerkiksi meillä Salesforcella on oma Akatemia, jossa uudelleenkoulutamme työttömiä työnhakijoita IT-alan tämän hetken tarpeisiin.

Työ ei siis tule katoamaan, mutta iso osa nykyisistä työtehtävistä kylläkin. Tutkimuksemme mukaan tekoäly yksin luo 3,3 miljoonaa työpaikkaa vuosien 2016 ja 2022 välillä. Otetaan esimerkiksi suomalainen Valmet, jolla on erittäin automatisoidut tuotantolinjat. Tälläkin hetkellä he rekrytoivat näyttävästi lisää työntekijöitä autonrakentajiksi – Uudenkaupungin autotehtaasta on tullut Suomen suurin tehdas, jonka henkilömäärä on n. 4 000. Ainakaan autonrakentajien töitä robotit eivät ole vieneet.

► LUE MYÖS: Viekö tekoäly työt seuraavaksi markkinoinnilta?

 

Q: Miksi pelot nousevat mahdollisuuksia enemmän esille?


🗨️ Toki työtehtävien muutos tuo mukanaan erilaisia pelkoja. Mielestäni asia pitäisi kuitenkin nähdä nimenomaan positiivisesti; rutiininomaiset työtehtävät vähenevät, ja teemme jatkossa tehtäviä jotka ovat mielekkäämpiä ja luovat enemmän arvoa.

Asiakaspalvelu voisi olla hyvä esimerkki. Tekoäly ja keskustelubotit avustavat asiakkaita yksinkertaisissa kysymyksissä – palvelu nopeutuu. Näin asiakaspalvelijat pystyvät keskittymään monimutkaisempiin kysymyksiin. Asiakaspalvelija siirtyy arvoketjussa ylöspäin ja asiakaspalvelu paranee.
 

Q: Millä tavalla tekoäly vaikuttaa jo nyt elämäämme?


🗨️ Todella monella tavalla. Se on upottunut sekä kuluttajien arkeen että lähes kaikkeen liiketoimintaan. Navigaattori osaa ottaa huomioon sään ja liikenneruuhkan, tekoäly tunnistaa valokuvista henkilöt. Pizzan voi tilata kotibotin avulla samalla kun surffaa Facebookissa; ei tarvitse edes puhelimella soittaa jos nälkä yllättää.

Liiketoiminnassa tekoälyä hyödynnetään jo laajasti; markkinoinnissa, myynnissä, asiakaspalvelussa jne. Yritykset ratkaisevat monimutkaisia liiketoimintaongelmia hyödyntäen tekoälyä ja koneoppimista.

IoT:sta meillä on paljon suomalaisia esimerkkejä, kuten Kone. Koneen hissit analysoivat tietoa, keskustelevat keskenään ja ilmoittavat mahdollisista häiriöistä ennen kuin kukaan matkustaja kerkeää häiriötä edes huomaamaan.

Myös lääketiede on jättimäisessä murroksessa. Ehkä diagnoosimme tekevät tulevaisuudessa koneet, ja leikkaukset suorittaa robotti. Hoivarobotit voivat avustaa päivittäisissä pienissä asioissa ja helpottaa esimerkiksi vanhusten elämää. Samalla erilaiset eettiset kysymykset tulevat luonnollisesti lisääntymään.

Näitä muutoksia tulee pikkuhiljaa joka alueelle. Ehkä ruohonleikkuria ei enää hetken päästä osteta omaksi, vaan tilataan siisti piha palveluna? Ehkä voimme pian tavata kaukana asuvia ystäviä ja sukulaisia virtuaalitodellisuuden kautta?

Tulevaisuuden ennustaminen on hauskaa mutta samalla todella tärkeää. Jokaisen yksilön ja organisaation kannattaisi harrastaa sitä, yrittää nähdä mitä on kulman takana. Samalla on selvää, että ennustaminen on todella vaikeaa.

► LUE MYÖS: Kuinka tekoäly voi tehdä vapaa-ajastasi helpompaa



 

Q: Onko olemassa mitään, mihin digitalisaatio ei yllä?


🗨️ En usko. Mielestäni digitalisaatio koskettaa kaikkia toimialoja ja kaikkia yrityksiä, pieniä ja suuria. Ainoastaan adaptaation vauhti vaihtelee aloittain ja yrityksittäin.
 

Q: Miten nopeasti asiat parhaimmillaan etenevät? Entä heikoimmillaan?


🗨️ Tällä hetkellä voi tuntua että asiat etenevät hitaasti, mutta parin vuoden päästä kun katsomme taaksepäin, näemme kuinka paljon on maailma muuttunut lyhyessä ajassa. Teknologia kehittyy kaikilla rintamilla nopeasti, kysymys on miten sitä pystytään parhaiten hyödyntämään esimerkiksi asiakaskokemuksen parantamiseksi.

Heikoimmillaan asiat eivät vain etene; monessa yrityksessä ollaan jämähdetty menneisyyteen.

► LUE MYÖS: 84 % digitaalisista transformaatioista epäonnistuu. Miksi?



 

Q: Mitkä uudistukset yleistyvät nopeimmin ja miksi?


🗨️ Asiakaspalvelun uudistuksia tullaan näkemään kaikilla toimialoilla. Tekoäly ui arkeen ja helpottaa työtehtäviä; työ muuttuu, kone hoitaa jatkossa tylsät rutiinitehtävät.

 

Q: Entäpä oma elämä: minkä asian soisit itse tekoälyn hoitavan puolestasi?


🗨️  Muutama asia tulee päällimmäisenä mieleen:

1 - Olisi mahtavaa, jos tekoäly hoitaisi puolestani ruokaostokset

2 - Töissä toivoisin tekoälyn parantavan ajanhallintaani, mahdollistavan tehokkaat tauot sekä tehokkaan työskentelyn; keskittymisen oikeisiin asioihin.

3 - Lopuksi toivoisin lääketieteen ottavan nopeampia harppauksia tekoälyn avulla.