Tämä on jo kolmas kerta, kun ennustan tulevaa (halutessasi voit kerrata vuoden 2018 profetiat täältä ja katsauksen vuoteen 2017 täältä). Viime tammikuussa näin vuoden 2018 aikana tapahtuvaksi seuraavanlaisia asioita:
 

🔮 Datan hyödyntäminen monipuolistuu

🔮 Lohkoketjut yleistyvät

🔮 Botit yleistyvät

🔮 Koulutuksen merkitys kasvaa

🔮 Outcome as a Service -ajattelu yleistyy

🔮 Seuraavan sukupolven kollaboraatiotyökalut tulevat
 

Jälkiviisaana voisin kommentoida näistä vaikka mitä, mutta pitäydyn huomauttamaan vain muutaman asian:
 

➡️ Lohkoketjuihin liittyi vielä vuosi sitten aikamoista hypeä, mutta teknologia odottaa vielä oikeaa aikaansa.

➡️ Bottipuoli tuntuu vielä laahaavan jälkijunassa. Vaikka nykyteknologialla voidaan tehdä vaikka mitä, ryövätään asiakkaan aikaa empimättä. Joudumme yhä jonottamaan puhelimessa, vaikka voisimme kertoa asiamme botille ja sen jälkeen minuun päin otettaisiin yhteyttä.

➡️ Mitä koulutuksen kasvuun tulee, niin täytyy hieman ylpeillä tämän profetian osuvuudesta. 
 

Paluu tulevaisuuteen


Mutta takaisin tähän päivään ja ennen kaikkea tulevaisuuteen! Miltä näyttää vuosi 2019? Mihin eteenpäin tähyävä ja menestyvä yritys panostaa pelimerkkinsä?
 

 

1 - Tekoäly on arkea 🤖


Tekoälystä puhuttu jo useampi vuosi, mutta vuonna 2019 se auttaa meitä kaikkia tulemaan älykkäämmiksi. Käytännössä erilaiset tekoälysovellukset tulevat yleistymään ja hivuttautuvat arkeen niin työelämässä kuin privaattipuolellakin. Kun käytämme erilaisia laitteita ja sovelluksia, meistä tulee jopa huomaamattamme älykkäämpiä.

Bisneksessä älykkyys näkyy esimerkiksi niin, että myyjä tietää, kenelle kannattaa soittaa ja milloin, tai että asiakaspalvelu osaa asettaa etusijalle kriittisimmät yhteydenotot, ja että markkinointi osaa hyödyntää automaatiopolkuja mahdollisimman tehokkaasti.

Siviilielämässä taas osataan priorisoida omaa aikaa: tiedetään, mihin puheluihin kannattaa vastata, valokuvien hallinta käy näppärästi ja musiikkisovellus tarjoaa valmiiksi lempimusiikkia. Käytössä on monenlaisia sovelluksia, joissa tekoäly toimii huomaamattamme.

Teknologiahan on jo olemassa. Siitä vain tulee koko ajan enemmän “ajatuksen voimalla” toimivaa. Tekoäly kun osaa tarjota vastauksia ennen kuin osaamme edes kysyä haluamiamme kysymyksiä.
 

 

LUE MYÖS ► Tekoäly ei ole enää utopiaa, vaan jo nyt kaikkien saatavilla
 

2 - Ääniohjaus yleistyy 🎤


Valittelin jo alussa hitaasti etenevää bottipuolta. Ikuisena optimistina uskon kuitenkin silläkin saralla tapahtuvan edistystä vielä tämän vuoden aikana. Ratkaisu asiaan piilee ääniohjauksen yleistymisessä.

Ääniohjausta käytetään jo paljon etenkin kotona: napsautamme sen avulla valot päälle, saamme säätiedot ja tilaamme kirjoja netistä. Ääniohjaus tulee auttamaan meitä yhä enemmän juoksevien asioiden hoitamisessa. Esimerkiksi työmatkoilla autossa voi käyttää pienet vapaat hetket hyväksi hoitamalla asioita ääniohjattujen sovelluksien kautta.

Samalla lailla ääniohjattu teknologia kiiruhtaa avuksi myös yritystoimintaan. Myyjä voi myyntikeikan jälkeen kertoa puhumalla tapaamisen pääpointit järjestelmään. Ja mikä parasta, puheen ei tarvitse olla kankeaa kirjakieltä, vaan sovellus ymmärtää enemmän  puhekielistä puhetta. Hyvä uutinen on sekin, että suomen kieli hivuttautuu vähitellen myös bisnessovelluksiin.

Vuosi 2019 tuleekin olemaan merkittävä vuosi ääniohjattujen palveluiden käyttäjille!
 

 

3 - Investoinnit priorisoidaan uudestaan 💯


Suomessa on perinteisesti investoitu isolla kädellä toiminnanohjausteknologioihin, kuten automaatioon, logistiikkaan ja prosesseihin. Esimerkiksi Googlen maajohtaja Antti Järvinen puhuu etupihan ja takapihan teknologioista, joista jälkimmäiset tähtäävät nimenomaan toiminnan tehostamiseen ja automaation lisäämiseen.

Takapihan teknologioihin satsaamisessa ei tietenkään ole mitään vikaa, koska hyvin toimivat taustajärjestelmät auttavat tarjoamaan asiakkaalle sujuvan asiakaskokemuksen. Ongelma onkin siinä, että nämä on vuosikymmenten ajan nähty ykkösprioriteettina. Ja koska on liki mahdotonta satsata tasaveroisesti molempiin suuntiin, on takapihan touhuihin keskittymällä unohdettu asiakas.

Mutta nyt myös asiakkaita aletaan hemmotella. Monessa yrityksessä on havahduttu siihen, että huomio pitää siirtää takapihalta etupihalle - insinöörivetoisesta teknologiakeskeisyydestä jouhevaan ja saumattomaan asiakaskokemukseen. Maailma ei tietenkään ole lähellekään valmis. Ilahduttavaa kuitenkin on, että yritykset ovat vihdoin heränneet asiakaskokemuksen merkitykseen.
 

 

4 - Koulutus on kovaa valuuttaa 


Ennustin jo vuosi sitten, että koulutuksen ja kouluttautumisen merkitys tulee kasvamaan. Tämä profetia osui nappiin: erityisesti digitalisaatioon liittyvät ja sen ympärillä pyörivät asiat ovat arkipäiväistyneet ja olitpa sitten työelämässä, yleissivistävissä, korkeakoulu- tai ammattiopinnoissa, korostuu aikaansa seuraavan ja ympäristön vaatimuksiin vastaavan koulutuksen merkitys.

Jopa peruskouluissa opiskellaan ohjelmointia ja robotiikkaa - samat asiat kuuluvat myös aikuisille. Vuosikausia sitten suoritettu tutkinto on jo vanhaa kamaa. Perinteisenä moponvirittäjäkansana tämä on meille hyvä asia: käytännön tekijöinä robotiikan ja tekoälyn parissa nypertely voi tulevaisuudessa olla oiva kilpailukeino globaaleissa markkinoissa.

On ilahduttavaa huomata myös yleisesti Suomessa tapahtunut iso ajattelutavan muutos: digitalisaatiota ei enää pidetä vain nörttien juttuna, vaan sen tärkeyteen on havahtunut iso osa eri alojen ihmisiä. Esimerkiksi Helsingin yliopiston Elements of AI -verkkokurssille on osallistunut jo 100 000 ihmistä, mikä kertoo alan arkipäiväistymisestä ja kansanomaistumisesta.

Kaiken kaikkiaan koulutuksesta ja sen tarpeellisuudesta puhutaan paljon. Koulutusta löytyy onneksi myös kaikenikäisille, sillä vain jatkuva kouluttautuminen osoittaa, että on valmis oppimaan lisää. Ja sellainen oppimishalu ja -motivaatio tulee koko ajan olemaan työmarkkinoilla kovempaa valuuttaa.
 

 

LUE MYÖS ► Q&A: Esko Kilpi – Uuden oppiminen on kansalaisvelvollisuus
 

5 - Lohkoketjut heräilevät hiljalleen ⛓️


Profetoin jo vuosi sitten, että lohkoketjuja eli blockchaineja täytyy alkaa ymmärtää paremmin. Ennustukseni meni sikäli oikeaan, ettei Suomessa ole pahemmin vielä nähty blockchaineihin liittyviä peliliikkeitä — ainakaan niin, että niistä olisi isommin jaettu tietoa julkisessa keskustelussa.

Olen keskustellut lohkoketjuista monien ihmisten kanssa viimeisen vuoden aikana, ja yleinen näkemys vaikuttaa olevan tämä: lohkoketjuteknologia nukkuu vielä Ruususen unta ja odottaa räväkkää herätystä. Alalla ei toistaiseksi ole samanlaista osaamista ja  ymmärrystä kuin esimerkiksi tekoälyn ympärillä on. Lohkoketjut vaativat syvällistä ymmärtämistä eikä sillä ole niin helppoa tehdä pieniä asioita helposti, kuin tekoälyllä on. Siksi sitä kohtaan ei vielä ole noussut samanlaista kiinnostusta kuin pinnalla oleviin teknologioihin.

Blockchain-teknologiat tulevat varmasti yleistymään, mutta hitaammin mitä on odotettu.
 

 

6 - Voimaekosysteemit lisääntyvät 💪🏻


Meillä Salesforcella puhutaan paljon ekosysteemeistä ja niiden hyödyistä. Käytännössä ekosysteemin tärkeys konkretisoituu usein siinä, miten pienet yritykset voivat opettaa isompia yrityksiä ja päinvastoin. Yhteistyön tuotoksena syntyy innovaatioita puolin ja toisin ja ekosysteemin jäsenet voivat auttaa toisiaan kehittämään liiketoimintaa monin tavoin.

Perinteisestä ekosysteemistä puuttuu kuitenkin vahva yhteinen strategia, joka veisi kaikkia toimijoita samaan suuntaan. Se keskittyy pyörimään yhden ison toimijan ympärillä sen sijaan, että mukana olisi tasaveroisia ja samaan asiaan keskittyviä organisaatioita. Siksi haluankin puhua perinteisen ekosysteemin lisäksi myös voimaekosysteemeistä.
 

LUE MYÖS ► Ekosysteemien taistelu: mitä tarkoittaa kuulua mihinkin leiriin?
 

Voimaekosysteemi on yrityksen kaltainen tiivis yhteisö, jossa jaetaan yhteinen visio ja strategia. Siinä on mukana useita tasavahvoja pelureita, joilla on samat tavoitteet - esimerkiksi pelastaa Suomea ympäröivät meret muoviroskalta tai kehittää terveydenhuoltoa asiakaskeskeisemmäksi.

Ennalta sovitut yhteiset tavoitteet ja toimintatavat mahdollistavat kilpailuedun, jolle on vaikeaa löytää päihittäjää. Koska suomalaiset yritykset ovat yleensä aika pieniä,  hyötyisivät ne todennäköisesti isosti strategisesta ajattelusta ja työskentelystä muiden kanssa. Kun strateginen yhteinen visio on mukana kaikessa tekemisessä, voivat osalliset muodostaa yhdessä vahvan koko alaa kehittävän konsortion.

Voimaekosysteemi on aina voittajaekosysteemi!
 


Siinä ne olivat, meikäläisen profetiat vuodelle 2019.
Saa kiittää, kiistää, kysyä ja keskustella. Löydät minut sitä varten Twitteristä tai LinkedInistä.