Salesforcella saarnataan tasa-arvon ja maailmanparantamisen puolesta. Mutta miten nämä arvot näkyvät yrityksen kulttuurissa ja arjessa - vai näkyvätkö? Lue, mitä mieltä vähemmistökansan edustaja on asiasta.

Olen työskennellyt 20 vuotta IT-alalla ja näistä Salesforcella 2,5 vuotta. Viimeiset pari kuukautta olen olen tehnyt töitä Lontoosta käsin, kun vaihdoin työpaikkaa salesforce.comista salesforce.orgiin. Käytännössä työnkuvassani tapahtui isoin muutos siinä, mistä vinkkelistä maailmaa ja asiakkuuksia katselen. Kun aikaisemmin asiakkaani olivat yrityksiä, ovat ne nyt yleishyödyllisiä yhdistyksiä, hyväntekeväisyysjärjestöjä ja korkeakouluja.

Minussa on aina elänyt pieni maailmanparantaja, ja se on vienyt minut muun muassa Ghanaan rakentamaan luokkahuoneita ja tietokoneluokkia. Nyt pääsen parantamaan maailmaa joka päivä auttamalla Salesforce.orgin asiakkaita heidän missiossaan tehdä maailmasta parempi paikka. Tässä he käyttävät hyväksi Salesforce alustaa ja teknologiaa.

Teknologia on aikamme tehokkain tasoittava tekijä, joka tarjoaa pääsyn dataan, tietoon ja ennen kaikkea eri sidosryhmien välisiin yhteyksiin. Salesforce.org tuo maailman parhaan teknologian voittoa tavoittelemattomille organisaatioille sekä oppilaitoksille, jotta ne voivat yhdistää organisaationsa ja nopeuttaa niiden vuorovaikutusta. Olemme sosiaalinen yritys ja se tarkoittaa, että mitä enemmän erilaisia hyväntekeväisyys- sekä koulutusmissioita teknologiamme tukee, sitä enemmän voimme investoida takaisin yhteiskuntaan - ja samalla luoda loputtoman hyvää tekevän ympyrän.

Salesforcen toimitusjohtaja Marc Benioff on sanonut, että yritysten tarkoitus ei ole harjoittaa liiketoimintaa,  vaan parantaa maailmaa. Yrityksen perustamisesta saakka on ollut käytössä Salesforcen oma 1-1-1-malli, jonka mukaan 1 prosentti yrityksen pääomasta, 1 prosentti sen tuotteista ja 1 prosentti työntekijöiden työajasta (7 työpäivää vuodessa) menee (heidän niin halutessaan) hyväntekeväisyyteen.


LUE MYÖS ► Yhteisöllisyys on osa Salesforcea


Isossa kuvassa kaikki on siis kunnossa: Salesforce elää, kuten saarnaa ja pyrkii parantamaan maailmaa omilla teoillaan. Mutta entäpä pienemmässä mittakaavassa? Miten tasa-arvo toteutuu päivittäisessä työssä ja arjessa?
 

Saamelaismies Lontoossa 🇬🇧


Tässä välissä lienee hyvä ottaa pieni sivupolku ja kertoa hieman omasta taustastani. Olen kotoisin Lapista, Utsjoelta ja olen pohjoissaamelainen. Saamelaisuus näkyy kaikissa teoissani ja määrittelee kaiken, mitä minä olen ihmisenä. Se on käyttäytymistä, arvomaailmaa ja suhtautumista uusiin asioihin tai luontoon. Se näkyy myös vaeltajan verenperintönä: niin kuin esi-isäni ovat vaeltaneet porotokan perässä edestakaisin Jäämeren rantaan ja Suomen Lappiin, samalla tavoin minäkään en halua pysyä paikoillani liian kauan. Olen ikuinen retkeilijä ja kulkija, ja nautin siitä, kun näen uusia paikkoja ja voin asua uusissa maissa.

Saamelaistaustani näkyy myös omassa olemuksessani. Olen saamelaisille tyypilliseen tapaan iloinen, eläväinen ja puhelias lapinmies,  jolta löytyy hurttia huumoria sekä pilkettä silmäkulmassa. Hoidan lupaamani hommat niin hyvin kuin osaan ja jos osaamiseni ei riitä, niin sitten opettelen tai kysyn viisaammilta. Mielestäni kaksi päätä ajattelee aina paremmin kuin yksi ja yhteistyössä on voimaa. Eri näkökannat sekä mielipiteet antavat asioille paremman kokonaisnäkymän eikä sitä aina tarvitse olla se jääräpäinen tervaskanto.

Olen saanut vanhemmiltani ja omalta yhteisöltäni sellaisen tapakasvatuksen, jonka mukaan kaikkia pitää auttaa. Saamelaiskulttuurissa vieraanvaraisuus on itsestäänselvyys. Pohjoisessa on pitkät välimatkat, ja luonto on armoton. Siksi vieraatkin on aina ollut pakko päästää sisään lämmittelemään, etenkin talvella (joskus myös kesällä). Me saamelaiset olemme luonnonkansaa, jolta löytyy tervettä kunnioitusta luontoa kohtaan emmekä ole arkoja tutustumaan uusiin ihmisiin. Joskus esittelen itseni “ujona hiljaisena lapinmiehenä”, mutta eihän sitä kukaan usko!

Nykypäivän Suomessa pitää saamelaisilla kuitenkin olla kova nahka, jotta jaksamme kohdata kulttuurimme väheksyntää ja väärinkäytöksiä. Vaikka me olemme olleet Suomessa ennen suomalaisia, vähätellään kulttuuriamme ja jopa valtionhallinto tekee monet asiat vaikeiksi. Suomalainen ilmapiiri on koventunut viime vuosina hurjasti ja nykyään saamelaisia pidetään mielensäpahoittajina, kun tuomme julkisuudessa esille kulttuurimme väärinkäytöksiä tai koitamme puolustaa omaa kulttuuria ja saamelaisia elinkeinoja.

Suomen osalta suurin ongelma on Suomen laissa oleva saamelaismääritelmä, jota saamelaiset itse eivät hyväksy ja jota saamelaiset ovat koittaneet tuloksetta muuttaa. Suomi ei myöskään ole ratifioinut YK:n kansainvälisen työjärjestön ILOn alkuperäis- ja heimokansoja koskevaa yleissopimusta (ILO-169), vaikka sitä on yritetty vuosikymmenet.

Saamelaisten kesken on vahva ryhmähenki ja meille on tärkeää itsenäinen ryhmäidentifikaatio. Meille ei ole väliä, oletko pohjois-, inarin- tai kolttasaamelainen, mutta haluamme itse määrittää kuka on saamelainen ja kuka ei. Nyt sen tekee Suomessa Korkein oikeus.

Positiivista on se, että nykyään Suomessa moni osaa myös arvostaa saamelaisuutta - ja erilaisuutta ylipäänsä. Lisäksi saamelaiset nuoret voivat jo käydä lukion loppuun omalla äidinkielellään, mikä on hieno asia. Vielä 1950–60-luvuilla eivät saamelaiset lapset saaneet puhua saamea kouluissa, vaan heitä rankaistiin siitä. Onneksi paljon on muuttunut, mutta valitettavasti tekemistä edelleenkin riittää.

Olen ylpeä taustastani ja tuon sitä esille aina kuin mahdollista.

Saamelaista kulttuuria olen tuonut esille esimerkiksi järjestämällä suopungin heittoa työpaikalla saamelaisten kansallispäivänä. Ei oman kulttuurin esilletuomisen tarvitse aina olla niin vakavaa touhua, koska viesti menee paremmin läpi hymyillen. Kerran perustin Salesforcen Suomen toimistolle poro-pop-upin. Toimin välikätenä tutuille poromiehille, jotka tuovat pääkaupunkiseudulle poronlihaa, jotta kollegani saivat ostettua kunnon hyvälaatuista poronlihaa vaivattomasti.

Joulukuussa 2017 pystytin Keilarantaan “Valolaavu”- valoteoksen osana kolttasaamelaisyhteisöllistä Valon kylät -hanketta ja jouluna 2018 vein oikean suomalaisen joulupukin Ghanaan. Vierailimme paikallisessa lasten sairaalassa Hohoessa, Kpandon lasten joulufestivaaleilla sekä orpokodissa. Tämä oli paikallisille maaseudun lapsille ensimmäinen tapaaminen joulupukin kanssa.

Omassa elämässäni kulttuuri näkyy monella tavalla. Minulla ja vaimollani on molemmilla omat vahvat kulttuurinsa, ja tuomme toisissamme parhaat puolet esille. Jotta voi ymmärtää muuta kulttuuria, pitää osata kunnioittaa sitä. Kaikkea ei tarvitse hyväksyä, mutta ymmärtää pitää - molempien osapuolien.
 

LUE MYÖS ► #SalesforceOhana - Neljän ainesosan resepti parempaan työelämään


 

Ihmiset ennen kaikkea


Mutta palataan Salesforceen. Töissä tiedetään taustastani ja sitä arvostetaan. Mutta Salesforce onkin ehkä maailman tasa-arvoisin yritys. Meillä on töissä IT-alaksi todella paljon naisia ja kaikki samaa työtä tekevät saavat samaa palkkaa - sukupuolesta riippumatta.

On hienoa nähdä käytännössä, miten tasa-arvo meillä toteutuu, ja että näin isolla globaalilla yrityksellä voi olla myös iso sydän. Meillä ihmisten arvostaminen ei ole vain sanoja - se näkyy joka päivä teoin ja sanoin. Koska me kaikki olemme osa Salesforcen perhettä, Ohanaa. Varsinkin täällä Lontoossa minulla on kollegoita ympäri maailmaa ja joka päivä kuulen eri kieliä ja näen eri tavoin pukeutuvia ihmisiä. Tämä on todellinen kulttuurien kohtauspaikka.

Parasta Salesforcessa ovat ihmiset, joiden kanssa työskentelen. Minusta tuntuu, että olen viimeiset 2,5 vuoden aikana palannut IT-työn tekemisestä takaisin tekemään työtä ihmisten kanssa. On jännä tunne, kuinka joka aamu metroon hypätessä minua vain hymyilyttää. Mahtavat ihmiset, mielenkiintoiset päivittäin muuttuvat haasteet sekä arjessa näkyvät Salesforcen arvot ovat työssäni parasta.

Aina kaikki ei tietenkään mene niin kuin Strömsössä: on tiukkoja aikatauluja eikä asiakkailla aina ole aikaa opetella uutta tarpeeksi nopeasti. Yhdessä kuitenkin opitaan koko ajan lisää ja löydetään ratkaisut. Tämä työ sopiikin sellaiselle, joka haluaa oppia uutta ja kasvaa sekä samalla muuttaa maailmaa. Ja sellaiselle, joka ymmärtää, että kun asiakas onnistuu, myös me onnistumme. Asiakasta pitää vain osata kuunnella ja hänelle pitää osata näyttää tietä.

Ja sitähän minun elämäni monella tapaa on. Tiennäyttämistä. Töissä näytän ja opastan miten Salesforce teknologiaa ja alustaa kannattaa käyttää asiakkaiden monimutkaisten vaatimusten toteuttamisessa. Saamelaisessa (Euroopan ainoan alkuperäiskansan) kulttuurissa tiennäyttäjät (saameksi Ofelaš) ovat aina olleet tärkeässä roolissa ja ihan mielelläni otan roolia Salesforce Ofelašina.
 

LUE MYÖS:

► Sápmelažžan bargan Salesforces lea álki, go fitnodaga kultuvra ja árvvut leat huksejuvvon nannosit searvvušlašvuođa ala

Salesforce: Euroopan paras työpaikka 2018 🇪🇺 (Great Place to Work®)

Ohana for Ghana 🇬🇭 - Salesforce vapaaehtoistyö

Mitä yhteistä on (hyvillä) työntekijä- ja asiakaskokemuksilla?