Mitä kaikkea kannattaa mitata? Voiko mitata liikaa? Mitä jos itse mittaaminen on kallista? Näitä kysymyksiä kuulee tänä päivänä kysyttävän markkinoinnin mittaamisen yhdessä. Mikä on sitten oikea vastaus? No, se vähän riippuu.

Olisi toki helppoa, jos näihin olisi helpot ja yksiselitteiset vastaukset, mutta kun ei ole. Totuus on, että se nyt vain vähän riippuu.

Kun kutsuimme Guy R. Powellin kymmenisen vuotta sitten puhumaan Soneralle markkinoinnin mittaamisesta ROMIsta, hän avasi esityksenä näin: “Minulta usein kysytään mitä kaikkea minä pystyn mittaamaan? Vastaan aina samalla tavalla: Minä pystyn mittaamaan kaikkea.”

Jos asian laita oli noin kymmenen vuotta sitten, niin mittaamisen helppouden tai datan saatavuuden näkökulmasta asiat on vain helpottuneet.

Guy kuitenkin jatkoi vielä: “...mutta en kertonut, mitä se tulee maksamaan.”

Vaikka tekemisen mittaamisen hinta on tullut alaspäin, niin silti sama ajattelu toimii yhä. Kaikkea voi mitata ja pystytään mittaamaan - siis ihan mitä tahansa - mutta joskus se vain voi olla liian aikaa vievää tai kallista saatuihin hyötyihin verrattuna.
 

LUE MYÖS ► Henkilökohtainen kauppakaveri tuntee sinut ja tarpeesi
 

Mitä tapahtuu mittaamisen jälkeen?


Mittaamisen ydinkysymys on siinä, mitä aiot tehdä tulosten perusteella? Miten muutat suunnitelmiasi tai kehität tekemistäsi sen perusteella?

Yksikin mitattava asia voi olla liikaa tai täysin turhaa, jos et reagoi sen perusteella. Yhtä lailla sata mitattavaa asiaa voi olla liian vähän, jos hyödynnät niitä kaikkia jo tekemisessäsi. Siksi se, milloin mittaat liikaa ja milloin liian vähän, riippuu tilanteesta.

Markkinointia pitää draivata halu selvittää, miten minun huostaani uskotut yrityksen investointirahat saadaan tuottamaan mahdollisimman hyvin?

Kaiken intohimon ja energian pitää olla suunnattuna tähän kysymykseen ja ennen kaikkea haluun saada omiin investointeihin mahdollisimman hyvä tuotto.

Hyvä koekysymys on muun muassa se, saisiko itselleen paremman tuoton, jos sijoittaisi kampanjan rahat ennemmin yrityksen osakkeisiin? Entä jos kyseessä olisi oma yritys ja omaa raha, niin sijoittaisiko rahat tähän kampanjaan vai johonkin muuhun?
 

LUE MYÖS ► 5 valintaa, jotka vievät kohti menestystä 🚀
 

Mittaa saadaksesi tuloksia!


Mittaaminen on hyvä renki, mutta huono isäntä. Olen itse myös saanut karvaasti kokea, mitä tapahtuu, kun mittaamista aletaan tekemään mittaamisen vuoksi. Ja se ei ole kaunista katsottavaa.

Mittaaminen ei saa olla itseisarvo, vaan työkalu, jolla saadaan investoinneille parempi tuotto.

Uskon vanhaan sanontaan, että sitä saat, mitä mittaat - myös käänteisesti. Jos et mittaa markkinoinnin sisään tuomia euroja, ilman joulupukin ja tonttujen apua, et myöskään tule niitä saamaan takaisin. Sen sijaan fiksun mittaamisen avulla pystyt ohjaamaan markkinoinnin tekemistä niin, että saat markkinointi-investoinnillesi parhaimman mahdollisen tuoton.

Kaikki kiteytyy yksinkertaiseen kysymykseen, että jos minulla on kaikki tämä tieto ja analyysi, niin mitä sitten?

Jos vastaus on, että tämä on “todella mielenkiintoista”, niin kannattaa unohtaa asian mittaaminen. Sen sijaan jos vastaus on, että työstän suunnitelmani sen perusteella ja mukautan tekemistäni, niin sitten mittaamisessa on järkeä.

Ainoastaan teot muuttavat arkea ja ainoastaan arkea muuttamalla voit muuttaa maailmaa.

Mieti, miten maksimoit sinun vastuullesi annetut markkinointi-investointirahat, keskity mittaamaan niiden euromääräistä panosta sekä määritä itsellesi kurinalainen ja systemaattinen prosessi, jolla viet mittaustulokset käytännön tekemiseen aina ja joka kerta. Kun kerran olet päässyt markkinoinnin mittaamisen makuun ja näet oman kädenjälkesi vaikutuksen firman tuloksen viivan alla, mikään muu ei tule enää tyydyttämään nälkääsi samalla tavalla.


Kirjoittaja Mika Hyötyläinen (@hyotylainen) on Nesteen VP of Marketing & Service Design, Marketing & Services.


LUE MYÖS:

Maailma muuttuu - ja B2B-markkinoijan työ siinä sivussa

Mitä tärkeimpien asiakkaiden haltuunotto vaatii?

Viekö tekoäly työt seuraavaksi markkinoinnilta?