Teknologia voi joko vauhdittaa tai jarruttaa liiketoiminnan kasvua. Hyvänä esimerkkinä integraatiot, jotka mahdollistavat tiedon esteettömän kulun organisaation sisällä ja luovat uusia bisnesmahdollisuuksia – mutta väärin toteutettuna hidastavat digitaalista kehitystä.

Integraatioihin voi suhtautua kahdella eri tavalla: joko perinteisen tarve-/ projektilähtöisesti tai – kuten edistyneemmät organisaatiot sen tekevät – strategisena valttikorttina. Tarvelähtöisiä ne ovat silloin, kun organisaatio hankkii uuden järjestelmän tai digisovelluksen, joka tulee saada nopeasti keskustelemaan muiden, jo käytössä olevien, ohjelmistojen kanssa. Kyseinen projekti toteutetaan, integraatio rakennetaan, tieto liikkuu jälleen, ongelma ratkaistu.

Paitsi ettei ole. Muutaman kuukauden jälkeen on taas tarvetta uudelle ohjelmistolle ja integraatioille, ja vuosien saatossa organisaation IT-arkkitehtuuri rakentuu kuin tilkkutäkki lukuisten eri tavoin toteutettujen taktisten integraatioiden varaan. 

Tätä ei välttämättä tunnisteta ongelmaksi, jos tieto liikkuu saumattomasti järjestelmästä toiseen. Todellinen haaste kuitenkin kasvaa koko ajan kun integraatioista tulee vaikeasti hallittava himmeli, joka pakottaa organisaation takamatkalle kilpailijoihin nähden. Jokaisen uuden integraation ympärillä tehdään huomaamatta ylimääräistä työtä, joka lisää kustannuksia ja kasvattaa riskiä tietoturvan osalta.

Strategisessa lähestymistavassa integraatioita mietitään kokonaisuutena. Sen sijaan, että tilkkutäkkiä kootaan ilman suunnitelmaa pala – tai projekti – kerrallaan, kokonaisuus johdetaan liiketoimintastrategiasta. Käytännössä tavoitteena on varmistaa, että integraatiot mahdollistavat liiketoiminnan kasvun ja parhaimmillaan vauhdittavat sitä – eivät toimi sen jarruna. Valitettavan harvalla organisaatiolla on kuitenkaa selkeää integraatio- ja API-strategiaa mietittynä.
 

LUE MYÖS ► Onnistuneet integraatiot muuttavat IT:n pullonkaulasta mahdollistajaksi
 

Perusta kuntoon


Joustavuutta ja muuntautumiskykyä IT-arkkitehtuuriin saadaan API:en avulla. Koska lukuisat järjestelmät on joka tapauksessa kytkettävä toisiinsa, kannattaa jokaiseen liitokseen toteuttaa saman tien yhä uudelleen hyödynnettävissä oleva API. Näin minkä tahansa muun järjestelmän voi myöhemmin liittää kokonaisuuteen nopeasti ja mahdollisimman kitkatta.

Pelkät API:t eivät kuitenkaan riitä kasvattamaan liiketoimintaa. Ne tehostavat tiedon liikkumista järjestelmien välillä ja mahdollistavat innovatiiviset ratkaisut, mutta niiden rinnalle tarvitaan visio siitä, mitä organisaatio haluaa tulevaisuudessa saavuttaa. Parantaa asiakaskokemusta? Sujuvoittaa uusien työntekijöiden perehdyttämistä? Vauhdittaa tuotantoa? Lanseerata uusia tuotteita entistä nopeammin? Ehkä näitä kaikkia samalla kertaa?

Usein ensimmäinen askel API:en hyödyntämisessä on organisaation sisäisten toimintojen tehostaminen ja järkevöittäminen. Jos tieto ei liiku sujuvasti eri toimintojen ja yksiköiden välillä, vasen käsi ei välttämättä tiedä, mitä oikea tekee. Maailmassa, jossa asiakkaat olettavat saavansa johdonmukaista ja tasalaatuista palvelua kanavassa kuin kanavassa, tämä on todellinen ongelma.

Oma pesä kannattaakin laittaa kuntoon ensimmäisenä, mutta heti sen jälkeen on aika kääntää katse kohti tulevaa. Miten API:t valjastetaan hyötykäyttöön niin, että toiminnan tehostamisen lisäksi ne mahdollistaisivat myös uudenlaisen liiketoiminnan?


LUE MYÖS ► Mistä koostuu hyvä asiakaskokemus? 4 tekijää asiakaslähtöisen liiketoiminnan taustalla
 

API-strategian 4 vaihetta


Ennen kuin innovoidaan uutta, tarvitaan selkeä näkemys siitä, missä ollaan nyt. Nykytila on se pohja, jonka päälle API-strategiaa ryhdytään rakentamaan. Tähän kannattaa myös pyytää apua oman organisaation ulkopuolelta. 
 

Käytännössä strategian laatiminen koostuu neljästä vaiheesta:


1. Kartoita lähtötilanne
 

Mitä keskeisiä järjestelmiä on käytössä? Miten tieto liikkuu niiden välillä? Missä ovat pahimmat pullonkaulat? Määrittämällä nykytilan mahdollisimman tarkasti saat selville, mitä kokonaisuudesta mahdollisesti vielä puuttuu – tai pitäisikö järjestelmiä ja rajapintoja karsia.


2. Määritä visio, strategia, tavoitteet ja taktiikat


Missä organisaatio haluaa olla vuoden päästä? Entä viiden vuoden? Mitä pitää konkreettisesti tapahtua, jotta tavoitteet saavutetaan? Tässä vaiheessa on erityisen tärkeää keskittyä myös konkretiaan: pelkät visiot ja tavoitteet eivät vie organisaatiota eteenpäin – tarvitaan myös suunnitelma, miten kohti tavoitetta kuljetaan.


3. Tunnista kohderyhmät


Ketkä kaikki käyttävät rajapintoja, ja mihin tarkoitukseen? Mihin kaikkeen niiden tulisi taipua? Etenkin jos suunnittelet API:en ympärille laajempaa liiketoimintaa, huonosti mietityt kohderyhmät saattavat pahimmillaan sekoittaa koko hankkeen.


4. Päästä mielikuvituksesi valloilleen


Lopuksi hauskin osuus: innovointi. Miten tekisit asiakaskokemuksesta ainutlaatuisen? Millä keinoin muokkaisit myyntiprosessista paremman kuin kellään muulla? Miten hypähtäisit laatikon ulkopuolelle ja mullistaisit koko toimialasi kuten Airbnb tai Amazon aikanaan? Tässä vaiheessa vain mielikuvitus on rajana.
 

Teoriasta käytäntöön


Kuulostaa hyvältä, teoriassa. Miten on käytännön laita? Niitäkin esimerkkejä löytyy:
 

Case BP


BP on yksi suurimmista energiayhtiöistä maailmassa. Heidän tavoitteenaan on modernisoida legacy-järjestelmät ja samalla mahdollistaa uusien teknologioiden (mobiili, pilvipalvelut, lohkoketjut, IoT) käyttö. 

Yksi heidän digihankkeistaan on BPme-appi, jonka avulla kuluttajat voivat paikantaa lähimpiä huoltoasemia, maksaa polttoaineesta, saada tarjouksia ja etuja, ja niin edelleen. Tällä hetkellä apin kautta tehdään yli 290 000 transaktiota päivittäin.

Kaiken taustalla vaikutti yhä toiminnassa oleva API-strategia.

Lue koko case tästä


Case HSBC


HSBC hyödyntää API-ekosysteemiä luodakseen innovatiivisia pankkipalveluita. Pankkimaailman murroksessa vaihtoehtona oli joko disruptoida tai tulla disruptoiduksi, ja HSBC valitsi ensimmäisen vaihtoehdon.

Pankin API-ekosysteemi mahdollistaa nykyisessä open banking-maailmassa myös kolmansien osapuolten hyödyntämisen riskeeraamatta tietoturvaa, jolloin asiakkaille ja kumppaneille voidaan jatkuvasti tarjota uusia tuotteita ja palveluita.

Lue koko case tästä
 

Case ASICS


Saumattoman asiakaskokemuksen ja kasvavan verkkomyynnin parissa kamppaillut ASICS haki ratkaisua, joka auttaisi heitä viemään asiakaspalvelun uudelle tasolle. Siiloutunut tieto yhdistettiin integraatioiden ja API:en avulla saumattomaksi kokonaisuudeksi. 

Uusi verkkokauppa-alusta luotiin kolmen kuukauden sijaan neljässä viikossa, koska ASICS pystyi hyödyntämään jo tehtyjä API-pohjaisia integraatioita prosessin aikana.

Lue koko case tästä
 

Muutokseen tarvitaan visio, strategia ja oikeanlainen teknologia


Kuten case-esimerkit osoittavat, API:t mahdollistavat paljon, mutta jotta niistä saadaan täysi teho irti, tarvitaan visio, strategista osaamista ja oikeanlaiset työvälineet. Myös vahva muutosjohtaminen on tarpeen, sillä jos et saa vakuutettua muita muutoksen tarpeellisuudesta, visio jää toteutumatta. Teknologialla pääsee pitkälle, mutta todellisen muutoksen tekevät ihmiset.

Jos etsit sparrauskumppania tai työkalua, jonka avulla rakennat toimivan kokonaisuuden pilvipalveluista, legacy-järjestelmistä ja IoT-laitteista, käy tutustumassa MuleSoftiin. Tavoitteenamme on auttaa asiakkaitamme uudistamaan palveluitaan ja tehostamaan sisäistä toimintaansa helposti ja fiksusti hallittavan integraatioalustan avulla. 

Vision toteutuminen ei siis ainakaan jää teknologiasta kiinni.


Miten liiketoimintaa kehitetään API-rajapintojen ympärille? Entä millainen on moderni integraatioalusta? Salesforce Liven IT ja digitransformaatio -jaksossa keskusteltiin liiketoiminnan kehittämisestä torstaina 29.10.2020. Katso alta tallenne, jossa käsitellään mm. KONEen ja Ponssen muutosmatkaa:
 

 

LUE MYÖS:

Mikä on tämä muulisofta, josta kaikki kohkaavat?!

5 merkkiä, joista tiedät ettei organisaatiosi selviä digimuutoksesta

Miten syntyy digitaalisen yrityksen kulttuuri?

CIO, CDO ja ihmistä nopeammin kehittyvä teknologia