Miten syntyy digitaalisen yrityksen kulttuuri?

Digitalisaatio on nyt in. Ajoittain tuntuu jopa, että siitä puhutaan hokemiseen asti ymmärtämättä, mitä sillä loppujen lopuksi edes tavoitellaan ja minkä asioiden pitäisi firmassa muuttua, että voitaisiin julistaa digitalisaatio suoritetuksi.

Jos työn tekemisen tavat eivät muutu, jäävät digitalisaation hedelmät korjaamatta, ja tuloksena on vain yhä pidemmälle teknistetty byrokratia. Näin kirjoittaa Pekka Leviäkangas Oulun yliopistosta - ja osuu ytimeen.

Digitalisaatio heijastuu myös yrityskulttuuriin. Senkin pitäisi muuttua, tai  vähintäänkin sitä pitäisi useimmissa organisaatioissa ajatella kriittisesti uudelleen ja tarvittaessa viilata.

Yhteisesti sovittu asenne haasteen kohtaamiseen

Ensin on tarpeen määritellä, mitä yrityskulttuurilla oikeastaan tarkoitetaan, ja millaisista asioista se syntyy?

Itse kiteytän yrityskulttuurin näin:

Yhteinen, ehkä jopa tiedostamatta syntynyt sopimus siitä, miten henkilö työssään toimii, kun kohtaa haasteen. Eräänlainen käyttöjärjestelmä työntekijöille.

Haastavan tilanteen voi kohdata innostuneesti ja avoimin mielin sillä periaatteella, että se ratkeaa, kun teemme sen eteen työtä yhdessä. Tai sen voi kohdata uhkana, joka on torjuttava keinolla jos toisella.

Innostuvassa yrityksessä epäonnistumiset sallitaan ja ihmiset otetaan mukaan eteen tulevien kysymysten ratkaisemiseen. Haasteen uhaksi kokevassa organisaatiossa epäonnistumisia piilotellaan ja uhan torjuntatehtävät annetaan tietyille ihmisille, jotka eivät kommunikoi toimistaan muille.

Arvannet, että digitaalisen yrityksen kulttuuri perustuu mielestäni ensin mainittuun asenteeseen, joka on avoin toimintatapojen muutokselle sekä uudelle tavalle kommunikoida ja tuottaa arvoa ja sisältöä.

Asiakaskokemus korostuu

Digikulttuurissa ymmärretään myös, että asiakkaiden vaatimukset nousevat, ja asioinnin helppouden merkitys korostuu äärimmilleen. Yrityksistä, jotka ovat aloittaneet toimintansa digiaikakautena, monet ymmärtävät  tämän luontaisesti ja satsaavat nimenomaan asiakaskokemuksen parantamiseen.

Ne eivät lähde vain siitä, että digitalisaatio tehostaa niiden omaa toimintaa, vaan ne haluavat jakaa digitalisaation hyödyt asiakkailleen.

Kuluttajistuminen eli halu käyttää arkea sujuvoittavia, helppokäyttöisiä ja intuitiivisia ostamisen tai kommunikoinnin tapoja heijastuu myös B2B-yrityksiin. Niissä työskentelevät ihmiset odottavat samaa sujuvuutta ja helppoutta, josta heillä on kokemusta kuluttajina. Tämä kannattaa myös tuotteidensa tekniseen ylivertaisuuteen luottavien yritysten muistaa.

Muutos kolmella tasolla

Polku kohti digitaalista yrityskulttuuria vaatii muutosta ainakin kolmella tasolla: vision, johtamisen ja toiminnan tasoilla.

  1. Visio syntyy yleensä asiakkaan saaman arvon kiteyttämisestä ymmärrettävällä ja helposti jaettavalla tavalla. Esimerkiksi: miksi olemme olemassa?

  2. Johtamisen taso tarkoittaa tyypillisesti matalampaa organisaatiota ja toimintaa niin sisäisesti kuin myös partnereiden ja asiakkaiden kanssa enemmän symbioosissa.

  3. Toiminnan tasolla digikulttuuri edellyttää itseohjautuvia yksilöitä, joilla on osaaminen, työkalut ja valtuudet tehdä oikeita asioita − kuten asiakkaistaan onnellisimpia.

Yrityskulttuurin muutos ei tapahdu sormia napsauttamalla, mutta kun tahtoa on, tie tasoittuu.

Jaa yrityskulttuurisi salaisuus myös muille

Otan tässä lopuksi vielä esiin oman kokemukseni työelämästä. Meillä Salesforcella yrityskulttuuri perustuu havaijinkieliseen, perhettä ja yhteistä vastuunkantoa tarkoittavaan sanaan Ohana, jota olen hehkuttanut aiemminkin.

Sitä mukaa kun yrityksemme on kasvanut, #SalesforceOhana on laajentunut koko ekosysteemiin, jonka muodostavat työntekijöiden lisäksi asiakkaat, yhteistyökumppanit ja meille tärkeät yhteisöt. Kaikki yrityksessämme tietävät Ohanan merkityksen, emmekä ujostele kertoa siitä myös muille.  

Suopean kulttuurin ohella muutoksen tekemiseen tarvitaan usein myös henkilö, joka johtaa muutosta omalla esimerkillään. Nykyisin tällaisen henkilön titteli on hyvin usein CDO - Chief Digital Officer, mutta kuinka monesta suomalaisesta TOP-50 -yrityksestä tällainen henkilö löytyy?

Se selviää alla olevasta CDO-katsauksesta: