Työ muuttuu, se tiedetään jo. Ihmeellistä se ei kuitenkaan ole, sillä mitään pysähtynyttä vakiotilaa ei ole koskaan ollutkaan. Uutta on muutosnopeus: se on eksponentiaalista. Siksi myös käynnissä oleva työn murros tuntuu niin suurelta juuri nyt.

En kuitenkaan haluaisi ajatella asiaa dystopioiden kautta, sillä teknologia työkaverina ei ole uhka, vaan mahdollisuus. Tulevaisuuden tiimeissä tekoäly on yksi työntekijä muiden joukossa. Teknologian tehtävä onkin auttaa ihmistä, ei systemaattisesti kulkea siellä täällä varastelemassa työpaikkoja. Jos tekoälyä ryhtyy tällaisten skenaarioiden perusteella pelkäämään, on asenteessa korjaamista.

Ennen Suomi oli yhtä kuin Nokia ja Connecting People — mutta nyt tämä on jo tehty ja nähty. On seuraavan askeleen aika.

Matkan varrella on kuitenkin monenlaisia haasteita selätettävänä: yhtenä näistä IT-alan osaajapula, jonka vastaparina alati nouseva työttömyysaste. Työntekijät ja työnantajat eivät kohtaa.

Mitä tapahtuu kaikille niille, joilla on kyllä ATK-ajokortti, mutta AI-ajokortti puuttuu? Niille, joiden tutkinto riitti menestykseen vielä 15 vuotta sitten, mutta joiden osaaminen on nyt auttamatta vanhentunutta? Ovatko erilaiset rekrytointiin tähtäävät koulutusohjelmat — kuten Salesforce Academy — IT-alan henkilöstöongelmat korjaava hopealuoti?

Ja keitä oikeastaan ovat tulevaisuuden menestyjät, ja millaisista rakennuspalikoista menestys rakennetaan? Tässä artikkelissa erittelen ajatuksiani näistä aiheista.


Työ on muuttanut muotoaan aina, nyt muutos vain on nopeampaa.

 

Tutkintokoulutuksen merkitys muuttuu, ei-kognitiivisten taitojen merkitys korostuu


Tulevaisuuden keskeisin työelämätaito tulee olemaan kyky oppia uutta joka päivä, sillä mikään koulutus ei tule koskaan lopullisesti valmiiksi. Samalla korostuvat sosiaaliset taidot, kuten kyky työskennellä osana tiimiä missä tahansa ympäristössä.

Lisäksi kun koneet hoitavat entistä useammat rutiinitehtävät, tulee ihmisten välisen kommunikaation toimia saumattomasti — tämä vaatii panostusta viestintään sekä ehkä jopa psykologiaan.

Myös innovatiivisuuden ja luovuuden on arveltu nousevan tärkeiksi johtotähdiksi tiellä menestykseen. Kaiken kaikkiaan ns. “ei-kognitiiviset” taidot ovat tulevaisuudessa kovaa valuuttaa — ainakin, jos World Economy Forumia on uskominen.

Leimallista tässä keskustelussa on yleensä  erityisesti se, että yksilölle annetaan suuri vastuu omasta osaamisestaan ja sen ylläpitämisestä — etenkin asiantuntijatyössä. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että näin sen tulee ollakin: jokaisen täytyy tehdä oman onnensa eteen kaikki mahdollinen — ja menestyjät yleensä tekevätkin. Työnantajalla on omat vastuunsa henkilöstön kouluttamisesta vielä tämän lisäksi.

Mutta mikä on tutkintokoulutuksen rooli tulevaisuudessa, jos yksilö huolehtii omasta oppimisestaan, ja työnantaja tukee tätä koulutuksilla?

Spesifin osaamisen, kuten esimerkiksi insinöörikoulutuksen tarve ei luonnollisesti tule näiden uusien vaatimusten ja suuntausten myötä poistumaan. Syvää pohjatietoa tarvitaan, mutta täytyy myös olla avoin maailmalle ja pitää silmät auki uudelle. Hypätä aktiivisemmin mukaan kaikenlaiseen. Kaikki oppi ei tule koulutuksella, vaan myös interaktioista muiden kanssa. Siksi tutkintokoulutuksen merkitys ei poistu — mutta muotoaan se kyllä muuttaa.

Toisaalta en edes usko, että suomalaisille vielä tällä hetkellä tyypillinen tutkinto-orientoituneisuus tulee olemaan tulevaisuuden toivojen kannalta ongelma.

Kun nykynuoret suunnittelevat tulevaisuutta, eivät he useinkaan enää ajattele suoraviivaisesti “nyt menen lukioon, sitten menen yliopistoon, sitten menen töihin”.  Erilaisia asioita ja koulutusaloja halutaan — ja uskalletaan — kokeilla paljon aiempaa monipuolisemmin. Intohimot ohjaavat uravalintaa, työurat yhden yrityksen palveluksessa ovat lyhyempiä eivätkä monetkaan perinteiset tavat tehdä töitä enää ole relevantteja.
 

LUE MYÖS ► Salesforce: Euroopan paras työpaikka 2018 🇪🇺 (Great Place to Work®)

 

Ratkaisevatko rekrytointikoulutukset IT-alan henkilöstöhaasteet?


Salesforcen suurin haaste on se, etteivät asiakkaat aina osaa hyödyntää kaikkea sitä jatkuvasti kehittyvää teknologiaa, jota tarjoamme. Tästä näkökulmasta meidän tulee siis saada ihmiset asiakasyrityksissämme oppimaan näitä taitoja.

Olennaisessa roolissa tässä ovat teknologiaamme erikoistuneet Salesforce-konsultit, joiden tarve kasvaa jatkuvasti — jokin aika sitten heräsimme tilanteeseen, jossa yritykset rekrytoivat samaa osaajajoukkoa kilpaa toisiltaan.

Tämän herätyksen myötä tunnistimme tarpeen lisäosaajien kouluttamiselle, ja perustimme rekrytointikoulutusohjelma Salesforce Academyn, jonka toinen lukukausi on juuri käynnissä. Kaiken kaikkiaan meillä on aikomus kouluttaa yli 200 uutta Salesforce-osaajaa tulevien kolmen vuoden aikana.

Tämä ratkaisee IT-alan osaajapulaongelmaa Salesforce-osaajien sekä -käyttäjien näkökulmasta — yksittäinen henkilö saa koulutusta ja työpaikan, ja yritys hyötyy kun saa palkkalistoilleen osaavan henkilön.

Laajemmassa kuvassa voidaan kuitenkin kysyä, ovatko tämän kaltaiset täsmäkoulutukset yleispätevä rekrytointihaasteisiin ratkaisun tuova graalin malja. Lienee selvää, että jos “miljoona suomalaista tulisi kouluttaa uudelleen”, tarvitaan myös muunlaisia keinoja.

Kaikesta huolimatta uskon, että Salesforce Academyn kaltaiset koulutusohjelmat tulevat yleistymään, ja olemaan olennainen osa yritysten jatkuvan oppimisen arkea tulevaisuudessa.

LUE MYÖS ► Työntekijöiden kouluttaminen - kulu vai investointi?
 

 

Tulevaisuuden menestyjä on hybridi


Kun silmälasit keksittiin 1200-luvulla, olivat ne samalla tekninen apuväline, jonka ansiosta heikkonäköiset pystyivät pärjäämään esimerkiksi koulussa yhtä hyvin kuin ne, joilla ei ollut ongelmia näön kanssa. Myöhemmin äänikirjat ovat tarjonneet avun niille, joille lukeminen on ollut vaikeaa esimerkiksi lukihäiriön takia.

Samalla tavalla nykyaikainen teknologia — esimerkiksi tekoäly — on apuväline, jonka avulla ihminen kykenee entistä parempiin suorituksiin. Toki se eroaa silmälaseista siinä, että sitä on oikeasti osattava myös käyttää: laskimellakaan et tee mitään, jos et ymmärrä miten se toimii.

Kun ihmisäly yhdistyy tekoälyyn, syntyy lopputuloksena rikastettua älykkyyttä (“augmented intelligence”). Uskon, että tulevaisuuden suurimmat menestyjät ovat niitä, jotka osaavat hyödyntää teknologiaa monipuolisesti apuvälineenä, sekä kykenevät vielä yhdistämään tähän aiemmin mainittuja ei-kognitiivisia taitoja — eivätkä koskaan lakkaa oppimasta uutta.

Mitä mieltä itse olet? Keskustellaan siitä Twitterissä: @SamiLampinen + #FutureOfWork.


💡 Mikä on Salesforce Academy?


Salesforce Academy syntyi vuonna 2017 yhteistyössä ELY-keskuksen ja TE-palveluiden kanssa tarpeesta löytää koulutusohjelma, joka työllistäisi työttömiä IT-alalle. Rekrytointiohjelmaan otetaan mukaan taustaltaan sopivia ICT-alan ammattilaisia, jotka ovat työttöminä tai työttömyysuhan alla (käytännössä lomautettuina).

Salesforce Academyn ensimmäinen lukukausi päättyi 14 uuden Salesforce-osaajan työllistymiseen kumppani- ja asiakasyritystemme tarpeisiin (osallistujia ohjelmassa oli mukana 15), ja nyt käynnissä olevalla lukukaudella osallistujia on mukana 33. Ohjelman avulla on tarkoitus kouluttaa yli 200 uutta Salesforce -osaajaa seuraavan kolmen vuoden aikana.
 

LUE LISÄÄ:

► Salesforce Academy on riskitön rekrytointikanava yrityksille
► Rekrykoulutuksella työnsyrjään kiinni - Petteri Poutiainen Huomenta Suomen vieraana
[Vieraskynä] Jalka pois kasvujarrulta Salesforce Academyssa