Viime vuosina on alettu yhä enemmän puhua datan ja informaation ymmärtämisen tärkeydestä, datalukutaidosta. Tavoitteet eivät kuitenkaan kohtaa todellisuuden kanssa: samaan aikaan kun datalukutaidon tulisi olla meille yhtä luontaista ja helppoa kuin oman äidinkielemme hallinta, kamppailevat yritykset ja organisaatiot puutteellisen osaamisen kanssa. 

Gartner jututti pari vuotta sitten CDO:ita ja tuolloin selvisi, että yksi isoimmista yritysten sisäisistä haasteista oli henkilöstön heikko datalukutaito. Vuosi sitten he arvioivat, että vuonna 2020 jopa puolella organisaatioista on liiketoiminnan kannalta liian vähäiset tekoäly- ja datalukutaidot. 

Tulokset ja arviot ovat huolestuttavia. Datalukutaito – eli kykyä lukea, ymmärtää, arvioida ja analysoida dataa – on kriittinen ihan kaikkien yritysten menestyksen kannalta. Yksikään yritys ei voi edes unelmoida pärjäävänsä kilpailussa, jos sen liiketoiminta ja päätöksenteko perustuva faktojen sijasta arvailuun ja/tai mutuun. 

Samalla, kun datalukutaidosta puhutaan koko ajan enemmän, ei työntekijöiden datalukutaitoon ole kuitenkin osattu satsata riittävästi. Yksilöiden datalukutaito voi olla hyvinkin erilaisella tasolla keskenään, ja tuo taso riippuu usein työntekijöiden omista mielenkiinnon kohteista ja innosta opiskella asioita, ehkä jopa omalla ajalla. 

Koska datalukutaidon tulee olla yhtä hyvällä tasolla kuin muunkin kieli- ja viestintäosaamisen, on siihen syytä panostaa muutoinkin kuin vain silkasta mielenkiinnosta. Aika harva työntekijä kuitenkaan innostuu opiskelemaan uutta, jos ei näe opin merkitystä omaan työhön tai kehittymiseen. 

Siksi yritysten onkin syytä tarjota työntekijöille syitä kehittää osaamistaan. 
 

LUE MYÖS ► Mittaamisen sietämätön keveys
 

Tilauksessa paremmat datalukutaidot


Datalukutaidon kehittämisessä on johdon tuella iso merkitys. Johdon pitää pystyä selkeästi perustelemaan ja osoittamaan käytännön esimerkein, mitä hyötyä hyvästä datalukutaidosta on paitsi yritykselle, myös yksilölle itselleen. 

Kun dataa kerätään oikeista lähteistä, toimivin prosessein ja hyvillä työkaluilla, saadaan näkemystä, jonka perusteella liiketoimintaa voidaan kehittää ja näin ollaan koko ajan kilpailijoita askel edellä. 

Samalla työntekijöiden oma tekeminen muuttuu mielekkäämmäksi, kun päätökset perustuvat faktoihin eivätkä myyntijohtajan näppituntumaan. Kun datalukutaito on hyvä, on myös omien päätösten perusteleminen on yksioikoista. Dataan perustuvista tuloksista ja johtopäätöksistä kun on turhaa kiistellä. 

Lisäksi teknologia kehittyy koko ajan, ja sen polttoaineeksi tarvitaan dataa. Esimerkiksi tekoäly ei ole mitään ilman dataa, joka auttaa sitä kehittymään paremmaksi. Mikä tahansa data ei kuitenkaan kelpaa, koska viallinen data ohjaa tekoälyä väärään suuntaan ja tekemään virheellisiä toimintoja. Jotta tätä dataa osataan kerätä ja käyttää oikein, tulee olla riittävä osaaminen.

Pelkkä motivaatio oppia uutta ei kuitenkaan vielä riitä, vaan johdon tulee tarjota dataopintoja varten koulutusta, oikeanlaisia työkaluja ja ennen kaikkea oikeanlainen kulttuuri, joka mahdollistaa datan hyödyntämisen. 
 

Oikeanlainen organisaatiokulttuuri luo edellytykset dataohjautuvuudelle


Dataohjautuvuutta tukevan kulttuurin luominen onkin useimmille yrityksille se vaikein osa. Organisaation, päätöksenteon ja prosessien muokkaaminen niin, että ne oikeasti tukevat dataohjautuvuutta ei käy sormia napsauttamalla. 

Vaikka osattaisiin lukea ja analysoida dataa, on tätä ymmärrystä todella vaikea saada osaksi organisaation prosesseja ja päätöksentekoa. Syynä tähän ovat yleensä jäykät prosessit, vaikiintuneet käytännöt tai ristiriitaiset liiketoimintatavoitteet. Usein myös vanhanaikaiset ja kankeat työvälineet ja järjestelmät. 

Toimimattomista työvälineistä ei ole kuin haittaa, koska niiden avulla ei opita mitään eivätkä ne etenkään motivoi datan keräämiseen ja analysoimiseen. Lisäksi kömpelöt järjestelmät (tai pahimmillaan se, ettei ole mitään järjestelmiä!) maksimoivat virheet ja ylimääräisen työn. Tällöin on lähes mahdotonta viestiä datalla ja datasta sujuvasti ja loogisesti. 

Kun työvälineet ovat kunnossa, voidaan oikeasti ottaa tärkeä harppaus kohti dataohjautuvampaa organisaatiota. Ja kun data on ajankohtaista ja oikeellista, on kaikki tekeminen mielekkäämpää – niin johdolle kuin henkilöstöllekin. 
 

LUE MYÖS ► Markkinoinnin data johdattaa yksilölliseen asiakaskokemukseen
 

Mikä on datan merkitys myynnille ja markkinoinnille? 


Datan ja asiakasymmärryksen hyödyntämisen taso vaihtelee monen yrityksen välillä suunnattomasti. Näppituntumalla voitaisiin sanoa, että osa yrityksistä on jo hyvin pitkällä, kun osa vasta tapailee ensiaskeleitaan ja kerää perustietoa datan keruun ja analysoinnin maailmasta. 

Niille, joille perusasiat ovat jo selvät olemme pitämässä webinaaria myynnin ja markkinoinnin kulmalla. Tässä webinaarissa pureudutaan tarkemmin mm. seuraaviin aiheisiin:
 

👉 Millaista dataa myynnin ja markkinoinnin tulisi kerätä?

👉 Mitä kaikkea tulee huomioida, kun dataa käsitellään?

👉 Miten datalla luodaan myynnille ja markkinoinnille arvoa?
 

Webinaarissa vieraana on Alma Median CDO Santtu Elsinen. Luvassa on siis mielenkiintoinen keskustelu, jossa näppituntuma saa kyytiä. 

Katso webinaaritallenne! 👇🏼

 


👀 PSSST – Merkkaa kalenteriisi jo kevään viimeinen Älytuubi 20.5.2020 – aiheena on analytiikka. Ilmoittautuminen aukeaa pian! 🔥 

Katso edelliset Älytuubit täältä!