Meillä oli kunnia haastatella sarjayrittäjä ja teknovelho Jufo Peltomaata #Älyradio -podcastiin. Aiheena oli lisätty todellisuus, johon liittyen teknologiafirma Immersalia luotsaava Peltomaa osaa kuvailla ulottuvuuksia, joita me muut emme ole vielä onnistuneet edes kuvittelemaan. Kokosimme jakson olennaisimman sisällön tähän Q&A-koosteeseen.
 

Q: Mitä lisätty todellisuus on?


💬 Kuvailisin sen näin: lisätty todellisuus tarkoittaa, että fyysiseen maailmaan liitetään digitaalista sisältöä, jonka voi nähdä. Yksinkertaisimmillaan voidaan esim. puhelimen kameran kautta katsoa tuolia, jolloin siihen ilmaantuu aidon oloinen sammakko. 

Tai kyseessä voi olla vaikka navigaationuoli, joka ohjaa näkökentässä kulkua oikeaan suuntaan. Sitten on vielä niitä… vekottimia. Ne ovat vielä vähän lastenkengissä mielestäni. [Vekottimiin Jufo palaa tuonnempana.]
 

Q: Miksi lisätyn todellisuuden pitäisi kiinnostaa suomalaisia?


💬 Tutkijat – useammatkin – ovat sitä mieltä, että lisätty todellisuus tulee olemaan suurempi vallankumous kuin vaikkapa tietokoneiden tai älypuhelinten aikaansaama murros. Se on nyt jo tuottavaa, ja tulevaisuudessa, muistaakseni vuoteen 2022 mennessä, sen arvioidaan paisuvan 200 miljardin kokoiseksi jutuksi. Se, ettei Suomi rahoita sitä enempää, on mielestäni naurettavaa.

Business Finland on ihan hereillä kyllä, mutta poliitikkoja haluaisin vähän ravistella: ala tarvitsisi nyt investointeja 30 miltsiä, ja sitten tiedossa olisi miljardeja. Meillä on ollut hyvä tilanne: olemme saaneet innovaatiotukia, kun olemme olleet pioneereja, mutta alan mahdollisuuksiin pitäisi herätä laajemmin.
 

Q: Mitä Immersal tarkalleen ottaen tekee? Väännä rautalangasta!


💬 Tuotteemme on ohjelmoijille tarkoitettu työkalu. Kun tehdään appia, johon halutaan lisättyä todellisuutta tai sen ominaisuuksia, auttaa tämä meidän systeemimme lisäämään ne nopeasti sovellukseen. Eli siis AR:n enablointi onnistuu mihin tahansa appiin. Tätä tekee koko maailmassa kourallinen firmoja, ja olemme heittämällä maailman kolmen parhaan joukossa, ellemme peräti paras.
 

Q: Miten olette saaneet näin suvereenin aseman?


💬 Ollaan sieltä jostain vuoden 1995 virtuaalikypäröistä asti mietitty tätä. Meillä oli siis melkoinen visioetumatka. Pääsimme toteuttamaan hommaa ajoissa, ja alun perin oli tarkoitus käyttää siinä muiden teknologiaa. Huomasimme ne paskoiksi ja käytännössä testaamattomiksi. Teimme sitten niin, että kirjoitimme kaiken itse ja onnistuimme luomaan hyvän jutun. 

Ajoituskin oli loistava: kahta vuotta aiemmin puhelimet eivät olisi vielä olleet riittävän tehokkaita ja kahta vuotta myöhemmin olisimme jo myöhästyneet terävimmästä kärjestä.

Kaikkivoipa tämä meidänkään tuotteemme ei vielä ole. Heijastavaa pintaa se ei oikein vielä tajua, ja voi mennä hämilleen liikkuvasta peilipinnasta.
 

Q: Pystyykö teidän systeeminne lisäämään todellisuutta ihan mihin tahansa, kuten vaikka laseihin tai ikkunaan?


💬 Oikeastaan emme niinkään ota kantaa niihin laitteisiin, vaan rakennamme globaalia lisätyn todellisuuden infraa. Siihen käytämme käyttäjiltä kerättyä tietoa, jonka keräämisessä btw olemme hyvin kilttejä ja GDPR:ää noudattavia, emme esim. kerää käyttäjien nimiä.

Käytännössä kuitenkin idea on se, että kun joku käyttää vaikka Koreassa tuotettamme, saamme tietoa häntä ympäröivästä tilasta, mikä taas sitten mahdollistaa entistä laajemman lisätyn todellisuuden.

Ajatellaan vaikka hittipeliä, jolla on 10 miljoonaa käyttäjää. Heiltä, maailman turuilta ja toreilta, kertyy meille tietoa, jonka varassa pääsemme luomaan sinne lisättyä todellisuutta.  Kun ihminen kävelee kännykän kanssa, niin käytännössä voidaan koko ajan ottaa talteen sitä ympäristöä.

Villinä tavoitteena meillä on maailmanlaajuinen AR-infra, josta tulee ihmiskunnan isoin AR-pilvi, jos se onnistuu.
 

Q: Mitä AR voisi tarkoittaa kuluttajalle lähitulevaisuudessa?


💬 Pelialalle tämä on tietysti iso juttu, ja todistamme omalla teknologiallamme, että tällaisia voidaan tehdä. Retail tulee ihan varmasti käyttämään AR:ää, ja tutkimusten mukaan kuluttajat ovat sitä valmiita jo käyttämään – infraa vaan ei vielä ole.

Kaupassa tämä voisi toimia vaikka niin, että kun marssin Prismaan etsimään kynänteroitinta, kerron puhelimelle, että etsin juuri sitä, ja navigaationuoli ohjaa minut sitten suoraan sen luo. 

Vegaanille tämä voisi tarkoittaa, että S-marketin hyllyssä näkyvät vihreällä korostettuina kaikki itselle sopivat tuotteet. Sitten voi klikkailla ne sieltä, minkä jälkeen ne toimitetaan kotiin.
 

Q: Minne kaikkialle laajennetun todellisuuden voi sijoittaa? Aivoihin? Laseihin? Mihin?


💬 Nyt kuva piirtyy puhelimiin, seuraavaksi sitten varmaan kehittyvät lasit. Nyt ne ovat valtavia ja kökön näköisiä, mutta muuttunevat aika pian tavallisten silmälasien näköisiksi. Piilolinsseistäkin on jo tehty kokeita.

Vastikään luin tutkimuksen, jossa oli pystytty aivoja suoraan stimuloimalla piirtämään viivoja ihmisen näkökenttään, mutta varmaan menee vielä aikaa, ennen kuin ihmiset kulkevat nappi niskassa ja lisätty todellisuus syötetään suoraan aivoihin.
 

Q: Miten AR muuttaa ihmisten elämäntapaa?


💬 Puhelinta emme tuijota koko ajan, vaikka siltä tuntuukin joskus. Kyllä se kuitenkin pääosan päivää ainakin minulla asustaa taskusta. Kun tieto tuodaan jatkuvasti näkökenttään, se tulee olemaan siinä 100 % hereilläoloajasta.

Viihdekäyttö nyt on aika ilmeinen juttu, mutta harva tulee ajatelleeksi, miten esim. kasvosokeaa – kuten minua – auttaisi, jos näkökentässä ihmisten päiden yläpuolella leijuisi tieto siitä, kuka on kyseessä, koska on viimeksi nähty ja missä kontekstissa. Heti vaikuttaisi paljon skarpimmalta meitsikin!

Sitten on vielä ”lisätty älykkyys”: jo nyt on olemassa jo matemaattisen kaavan tunnistavia AR:iä, jotka antavat nopeasti vastauksen. Tai voidaan vaikka ympyröidä näkökentästä kasa esineitä, ja systeemi kertoo, montako niitä on. Sellaisia… “Rainman-tyyppisiä” kykyjä saadaan ihmisille iso nippu kerralla laajennetun todellisuuden kautta.  Tavallaan älykkyys demokratisoituu.

Ja ajatella, kun se käännetäänkin pois päältä! Yhtäkkiä ihmisen laskennallinen älykkyysosamäärä putoaa 30 pykälää, kun kuukausilasku on maksamatta!

Niin, ja jo nyt nähdään meillä toimistolla seinien läpi, missä ihmiset liikkuvat. Ja sitten tietysti olennainen juttu ovat nämä arkielämän nihkeät asiat, kuten suunnistaminen. Niihin saadaan apua.
 

Q: Pystytäänkö lisätyllä todellisuudella parantamaan maailmaa?


💬 Kun katsotaan optimistin silmin, niin kyllähän fyysinen kuluttaminen vähenee: kauhean moni asia jää valmistamatta ja rakentamatta. Ei tarvitse kyltittää katuja, ei tarvitse tehdä fyysisiä mainoksia, huoneita ei tarvitse koristella… luonnonvaroja säästyy.
 

Q: Miltä lisätyn todellisuuden tulevaisuus näyttää Suomessa tällä hetkellä?


💬 Meillä on huippuosaamisen klusteri kasvamassa. Teknologian puolelta löytyy mielettömiä lahjakkuuksia, samoin kuin pelimaailmasta, jossa pyörii ihan samaa teknologia-ainesta kuin lisätyssä todellisuudessa. Business Finland tavallaan ristipölyttää apuna eri projekteja, ja nyt kehittyvä klusteri tulee olemaan maailmanlaajuisesti merkittävä.
 

Q: Onko vuonna 2025 Helsingissä lisättyä todellisuutta? Miltä se näyttää?


💬 On, ja lisätyn todellisuuden Helsinki on kaunis. Voit kokeilla vaikka kymmentä erilaista Helsinkiä, tai kenties seuraamme aivojesi mielihyväkeskusta ja optimoimme näkymän mieleiseksesi, vaikka rakennukset olisivat rumiluslaatikoita. Ihmiset ymmärtävät toisiaan paremmin ja ovat vähemmän stressaantuneita.
 

Q: Tekeekö Raptori comebackin vuonna 2022, kun kerran comeback on luvattu tehdä kymmenen vuoden välein?


💬 Juu, eiköhän pidetä sanamme tässä. Toki nyt ysäribuumin aikana meille on maksettu kolminkertaisia keikkaliksoja, joten on tullut kiusaus keikkailla, ja comebackin merkitys on ehkä vähän rapistunut.
 

Q: Mikä on älykkäintä nyt?


💬 Ihmiskunta.
 

Jos lisätty todellisuus ja Jufon raikkaanhapokkaat näkemykset Suomen innovaatioskenestä kiinnostavat, kannattaa jakso ehdottomasti kuunnella Spotifysta, SoundCloudista, Podbeanista, iTunesista tai Suplasta

 

Tykkäsitkö tästä? Siinä tapauksessa kokeile myös muita Q&A-artikkeleitamme:
 

Q&A: Antti Koskelin — Millaista on tulevaisuuden hissimusiikki?

Q&A: Antti Järvinen, Google — Miksi Suomessa keskitytään takapihan teknologioihin?

Q&A: Anna Salmi, Stockmann — Mikä on tärkeintä muutosjohtamisessa?

Q&A: Kirsti Laasio, HappyOrNot - Maailma valloitetaan rohkeudella, mutta miten?

Q&A: Antti Merilehto — Millaista tekoälyosaamista Suomessa kaivataan?

Q&A: Tekoäly — Miksi juuri nyt, Richard Socher ja Nicola Morini Bianzino?

Q&A: Aaron Frank - Miten teknologian trendit muokkaavat huomispäivän bisnestä?

Q&A: Missä olet, digitalisaatio? Petteri Poutiainen haastattelussa YLE Puheella