#ÄLYRADIO on suomenkielinen podcast-sarja, jossa otetaan selvää siitä, kuinka uusin teknologia on valjastettu käyttöön suomalaisissa yrityksissä, sekä millaista osaamista tämän päivän (ja tulevaisuuden) bisnesmaailmassa tarvitaan.

Podcastin isäntänä toimii Salesforcen Suomen maajohtaja Sami Lampinen, joka kutsuu kanssaan studioon liike-elämän vaikuttajia, johtajia ja kasvun tekijöitä kertomaan, millä eväillä Suomi nokittaa muun maailman kansainvälisessä kilpailussa.
 

🎙️ #Älyradio-podcastia voit kuunnella SpotifyssaSuplassaApple PodcastissaGoogle PodcastissaPodbeanissa sekä YouTubessa!

🎙️ Uusin jakso lisätään myös aina tälle sivulle. Uusi jakso ilmestyy aina kahden viikon välein.

🎙️ Haluatko ehdottaa vierasta tai aihetta? Twiittaa meille @SalesforceFI!

 

Kaikki tähän asti ilmestyneet #ÄLYRADIO-jaksot:


Jakso #47, vieraana Pekka Vauramo (10/2020)  


Suomeen syntyi tänä vuonna uusi kaivosalan suurpeluri, kun Metso ja Outotec fuusioituivat. Metso Outotecin toimitusjohtaja Pekka Vauramo saapui Älyradion vieraaksi kertomaan, millaista oli vetää suurfuusio maaliin poikkeuskeväänä.

Työtä on tehty paljon ja aivan uudella tavalla: esimerkiksi uuden organisaation rooleja on täytetty niin, että rekrytoijat eivät välttämättä ole tavanneet uusia työntekijöitä kertaakaan kasvokkain.

Samaan aikaan myynti- ja huolto-organisaatio ovat totisesti olleet uuden edessä, kun matkustaminen ei aina ole ollut mahdollista. Esimerkiksi VR- ja AR-sovelluksia on otettu käyttöön kovaa vauhtia. 

Luvassa on puhetta myös siitä, kuinka Finnairin kurssi kääntyi Pekka Vauramon aikakaudella ja mikä on kestävyyden rooli Metso Outotecille ja muillekin suomalaisille vientiyrityksille. 

Jakson lopussa Ekosysteemin äänessä soitamme TietoEVRYn Kalle Paajaselle, jonka kanssa puhumme muun muassa tunneälystä. 
 


Jakso #46, vieraana Amel Gaily (10/2020)  


Monen suomalaisen menestystarinan takana on bisnesenkeleitä, jotka ovat jo yrityksen alkuvaiheessa sijoittaneet yritykseen ja antaneet sen käyttöön verkostojaan ja osaamistaan. 

Suomalaisen bisnesenkeliverkoston FiBANin toimitusjohtaja Amel Gaily vieraili Älyradiossa Sami Lampisen vieraana keskustelemassa suomalaisista kasvuyrityksistä, yritysten rahoituksesta ja sen tulevaisuudesta. 

 


Jakso #45, vieraana Carl Nyberg (9/2020)  


Suomalainen Neste on tehnyt valtavaa muutosta jo kauan. Öljy-yhtiöksi perustettu yhtiö luottaa, että tulevaisuus on uusiutuva. Tuoteputkesta on tullut isoja hittituotteita, esimerkiksi yhtiön uusiutuva diesel, joka tuottaa lähes 90 prosenttia vähemmän päästöjä.

Älyradiossa vieraana on Nesteen uusiutuvasta tieliikenteestä vastaava johtaja Carl Nyberg. Hän keskustelee Samin kanssa muun muassa liikenteen tulevaisuudesta, uusiutuvan dieselin myymisestä suomalaisille ja siitä, mikä on nykyisten autojen rooli puhtaammassa liikenteessä.

Jakson lopussa Ekosysteemin äänessä soitamme Deloitte Digitalin Suomen maajohtajalle Tommi Mäenpäälle ja puhumme muun muassa kirjavinkeistä.
 


Jakso #44, vieraana Vala Afshar (9/2020) 
 

Digitaalinen transformaatio tapahtuu nopealla tahdilla. Tässä Älyradion englanninkielisessä erityisjaksossa aiheesta keskustellaan Salesforcen Chief Digital Evangelist Vala Afsharin kanssa. Tämän lisäksi puheenaiheena on COVID-19:n vaikutus liike-elämään. 

Afsharilla on todella kiinnostava ammatti. Hän tutkii, bloggaa, antaa haastatteluja ja somettaa digitalisaatiosta, uusista teknologioista ja yritysten muutoksesta.  

Moni vaatii asiakkaan nostamista keskiöön, mutta Vala Afsharin mukaan asiakkaan paikka ei ole keskiössä. Sen sijaan yrityksen pitää hakeutua asiakkaansa toiminnan reunalle, tarkkailla muutosta sisältä mutta sivusta ja tehdä parhaansa asiakkaan bisneksen sujuvoittamiseksi. 

Mutta miksi tekoälyn pitäisi olla ihmisoikeus? Millainen rooli teknologialla on pandemian estämisessä? Nämä selviävät Samin ja Valan keskustelusta Älyradiossa!


 

Jakso #43, vieraana Kirsi Piha (8/2020) 


Hallitusammattilaisella ja yrittäjällä Kirsi Pihalla on ainutlaatuinen näköalapaikka suomalaisten yritysten nopeaan muutokseen. Liike-elämän lisäksi Piha on tehnyt pitkän uran politiikassa, josta hän arvelee Älyradion tämän kertaisessa jaksossa lähteneensä oikeaan aikaan.

Moni yritys sai keväällä karvaasti tuta sen, miten nopeaa muutos voi olla. Pandemialla on pitkäjänteisiä vaikutuksia suomalaisiin kuluttajiin, sillä pakon edessä myös kuluttajat ovat oppineet käyttämään kymmeniä ja taas kymmeniä uusia digitaalisia palveluita. Se auttaa myös uusia digitaalisia palveluita lanseeraavia yrityksiä.

Yritysten toimintaa ei ravistele vain digitalisaatio vaan myös kuluttajien nopeasti muuttuvat vaatimukset vastuullisuudesta. Moni kuluttaja haluaa olla varma, että ostettu tuote on linjasssa arvomaailman kanssa. Brändit ovat kuluttajille yhä läheisempiä, jolloin ne Kirsi Pihan mukaan koetaan kuin kavereiksi. Kaverin törttöily hävettää.

Jakson lopussa soitamme Suomen Piilaaksoon eli Oulun seudulle DigiPartnerIT:n toimitusjohtajalle Arto Heikkiselle. 
 


 

Jakso #42, vieraana Antero Vartia (5/2020) 


Mitä tapahtui Compensatelle, Antero Vartia? Vartia perusti Compensate-säätiön toimittuaan yhden kauden kansanedustajana. Säätiö keräsi nopeasti merkittäviä kumppanuuksia Unicafesta Finnairiin, mutta kafkamaiset laintulkintojen kehät laittoivat toiminnan tauolle. Tässä Älyradiossa Vartia käy läpi, mitä oikein tapahtui. Vartian mukaan nykyistä lakia on korjattava jo virkamiestenkin vuoksi, jotka joutuvat tekemään laista hankalia tulkintoja.

Ilmastonmuutos on yksi ihmiskunnan suurimpia ongelmia, ja kompensoinnin lisäksi päästöjä on pakko leikata todella nopeasti. Suomalaisille yrityksille ilmastonmuutos on myös valtava bisnesmahdollisuus, toteaa Vartia. Päästöleikkausten lisäksi hän laittaa uskonsa insinööreihin, joiden innovaatioista voi tulla isoja vientituotteita myös suomalaisille yrityksille.

Lisäksi Vartia kertoo, miten hän päätyi Mattolaiturin ravintoloitsijaksi opintojen jälkeen eikä lähtenyt kipuamaan korporaation tikapuita.

Jakson lopussa soitamme M-Filesin Eija Paajaselle, joka kertoo hieman älykkäästä tiedonhallinnasta.

Tämä oli Älyradion viidennen tuotantokauden viimeinen jakso. Palaamme uusin jaksoin myöhemmin tänä vuonna!

 


Jakso #41, vieraana Karoliina Jarenko (5/2020) 


Suomalaisilla työpaikoilla on tehty viime aikoina valtava muutos. Tuskin kukaan suhtautuu etätöihin enää lorvailuna, ja uusia työkaluja otetaan käyttöön valonnopeudella verrattuna entiseen. Suomi taisi olla digiloikkaan paljon valmiimpi kuin kukaan kuvitteli.

Näin sanoo Filosofian Akatemian sisältöjohtaja Karoliina Jarenko, jonka kanssa Älyradion juontaja Sami Lampinen antaa Älyradiossa raikuvat aplodit opettajille. Jarenko kertoo muun muassa siitä, miten jatkuva etätyö haastaa johtamisen.

Tässä jaksossa on luvassa runsaasti käytännön vinkkejä niin omaan etätyöskentelyyn kuin johtajillekin, jotka tukevat vaihtelevissa korona-arjen haasteissa jonglööraavia alaisiaan. Konkreettinen neuvo tiiviin ilmaisun ystäville: älä säästele hymiöitä ja small talkia.

Jakson lopussa soitamme Sofigaten Liisi Koivulle, jonka kanssa juttelemme siitä, miten IT ja bisnes saadaan puhumaan samaa kieltä ja mikä rooli muutoksen johtamisella on teknologiainvestointien onnistumisen varmistamisessa.


Jakso #40, vieraana Juha Kostiainen (04/2020)


Kaupunkien kuhina on toistaiseksi tauolla, mutta poikkeustilan päätyttyä yhä useampi suomalainen suuntaa kohti kaupunkeja. Niihin vetävät paremmat uramahdollisuudet ja palvelut. 

YIT:n kaupunkikehityksestä vastaava johtaja Juha Kostiainen seuraa aitiopaikalta suomalaisten kaupunkien kehitystä. Helsingissä YIT on niin Triplan kuin Marian sairaalan startup-alueenkin takana. 

Kostiainen uskoo kohtaamisten voimaan myös digiaikana. Jo nyt moni on huomannut, että työpaikan hiljainen tieto ei siirry lainkaan entiseen malliin verkkopalaverissa. Moni myös kaipaa työpaikan spontaaneja kohtaamisia, joissa kahviautomaatilla kuulumistenvaihdon lomassa hoituvat myös työasiat. 

Jakson lopussa soitamme Berliiniin ultimate.ai:n toimitusjohtajalle Reetu Kainulaiselle. Hän kertoo, miten tekoäly voi auttaa asiakaspalvelua koronaruuhkassa.

 


Jakso #39, vieraana Sampo Hietanen (04/2020)


Henkilöauto on yhä kulkuvälineiden kuningas, mutta liikkuminen ja sen tavat muuttuvat nyt erittäin nopeaa vauhtia. 

Sampo Hietasta on kutsuttu MaaSin (Mobility as a service) isäksi. MaaS Global on yritys suomalaisen Whimin takana. Se on kerännyt isot määrät rahoitusta muun muassa globaaleilta autojäteiltä, jotka pohtivat, miten maailma liikkuu tulevaisuudessa. Helsingissä Whimillä on jo yli satatuhatta käyttäjää. 

Mutta mikä saa ihmisen luopumaan pihassa kiiltävästä Porschesta tai Pösöstä? Mikä on vapauden arvo autoilijalle? Ovatko uudet liikkumistavat vain kaupunkilaisille, vai voisiko niitä saada käyttöön maaseudullekin? Muun muassa näistä asioista keskustelemme Sampo Hietasen kanssa. 

Jakson lopussa Ekosysteemin äänessä soitamme Ceilin toimitusjohtajalle Sami Kettuselle. Puhumme myynnin ja markkinoinnin yhteispelistä ja siitä, millaisen digiloikan korona on monelle tuonut.

 


Jakso #38, vieraana Oona Ylänkö (03/2020)


Ohjelmointikieliä tulee ja menee, mutta ohjelmistokehittäjän tärkein taito on jatkossakin kyky hahmottaa ja ratkaista ongelmia.

Tätä mieltä on Oona Ylänkö, koodauskoulu Hive Helsingin toimitusjohtaja. Hive Helsinki on uudenlainen koodauskoulu, joka perustuu vertaisoppimiseen. Koulussa ei ole oppitunteja tai opettajia, vaan opiskelu tapahtuu pelillistetyllä oppimisalustalla.

Ylängön mukaan ongelmat ovat tulevaisuudessa yhä monimutkaisempia, jolloin myös ratkaisuissa pitää ottaa huomioon erilaisten ihmisryhmien näkökulmat ja tarpeet. Koulun kumppaneina toimii pitkä liuta suomalaisia eturivin yrityksiä, joihin opiskelijat voivat hakeutua harjoitteluun. 
 




Jakso #37, vieraana Anssi Rantanen (03/2020)


Digitaaliset työkalut, muutoksen nopeutuminen ja päivä päivältä pienentyvä maailma ovat luoneet tilanteen, jossa ketterä startup voi viedä isonkin yrityksen bisnekseltä pohjan nopeasti. Ketteryys ei kuitenkaan katso kokoa.

Tätä mieltä on Anssi Rantanen, valmennusyhtiö Growth Triben Suomen maajohtaja. Suomessa hänet tunnetaan julkisena puhujana, joka on muun muassa näyttänyt, kuinka brändin verkkosivut, graafisen ilmeen ja chatbotin voi luoda maksuttomilla työkaluilla viidessä minuutissa. Kokeilukulttuuri ja kasvuhakuisuuden istuttaminen yrityksen DNA:han vaatii kuitenkin paljon työtä. Rantasen mukaan kokeilukulttuuri on monelle isolle yritykselle kuin virus, jota yrityksen oma immuunipuolustus yrittää poistaa. Ytimessä on psykologinen turvallisuus ja lupa epäonnistua, koska onnistunut kokeilu vaatii usein monta epäonnistumista.

Jakson lopussa Ekosysteemin äänessä soitamme Solitan Aleksi Issakaiselle. Hän uskoo, että tulevaisuudessa yritysten raja-aidat murtuvat, ja ytimeen nousee asiakkaan ongelmien ratkaisu.
 




Jakso #36, vieraana Anniina Heinonen (02/2020)


Maksaminen on muuttunut rajusti aivan viime vuosina. Maksutapojen kirjo on kasvanut, mutta yllättävän moni suomalainen maksaa käteisellä.

Tätä mieltä on MobilePayn Suomen maajohtaja Anniina Heinonen. Maksamisella on iso merkitys konversiolle ja asiakaskokemukselle. Jos maksaminen tökkii, ostos ei etene korista kaupaksi. 

Verkkokaupassa suomalaisilla on monia erityispiirteitä. Esimerkiksi luottokortilla maksaminen on yhä harvinaista. Moni kuittaa maksun suoraan tililtä – vaikka osa kuluttajansuojasta jää silloin saamatta. 
 

 


Jakso #35, vieraana Mikko Leskelä (02/2020)


Strategiakonsultti ja yrittäjä Mikko Leskelä on mainio esimerkki siitä, että teologin paikka voi saarnastuolin sijaan löytyä yrityskauppaneuvotteluista tai strategiatyöpajasta. Ja miksipä ei löytyisi. Ihmistuntemuksesta, empatiasta ja kuuntelusta on ylivoimaista hyötyä tilanteissa, joissa ihmiset tekevät isoja päätöksiä. 

Leskelä ei halua korvata rahoituksen maistereita kulttuuriantropologeilla tai papeilla, mutta saattaisi näitä yhteen sitäkin useammin. Miksi tie kulmahuoneeseen käy lähes poikkeuksetta ekonomin tai diplomi-insinöörin opintojen kautta, vaikka liike-elämästä kiinnostuneita ihmisiä vilisee varmasti muissakin opinahjoissa? 

Leskelän mukaan Suomi on liiankin ammattikeskeinen maa. Hän muistuttaa, että englanninkielisessä maailmassa ei oikein edes ole koulutusta vastaava työtä muistuttavaa käsitettä. 
 


Jakso #34, vieraana Niina Ratsula (01/2020)

 

Moni yritys kertoo olevansa vastuullinen, mutta onko vastuullisuus toivottu osa yrityskulttuuria myös silloin, kun siitä ei saa etua vaan jopa lyhyen tähtäimen haittaa?

Pitäisi olla. Tätä mieltä on Niina Ratsula, liiketoimintaetiikan ja vastuullisen johtamisen puolestapuhuja. Ratsulalla on takanaan kansainvälinen ura Nokialla ja Kemiralla, ja nyt hän auttaa yrityksiä rakentamaan oikein toimimisen kulttuuria yrityksensä Code of Conduct Companyn kautta.

Oikein toimimisen kulttuuri ei tarkoita hienoja julistuksia vaan joka päivä työpaikalla tehtäviä päätöksiä. Mistä pomo kehuu ja mistä nuhtelee kehityskeskustelussa, ja millaisesta toiminnasta palkitaan? Oikein toimimisesta ei saa läheskään aina kunniaa, jolloin se vaatii johdonmukaista toimintaa ja kanttia.

Jakson lopussa kuulemme Ekosysteemin ääniä Oulusta, josta yhytämme langan päähän Biitin Oulun toimiston johtajan Samuli Saukkosen.

 


Jakso #33, vieraana Peter Vesterbacka (12/2019)

 

Bisnestä, politiikkaa tai mitä tahansa vaikuttamista ei voi tehdä ilman ihmissuhteita. Henkilökohtaiset verkostot eivät kuitenkaan synny hetkessä, vaan niiden luominen vie vuosia ja vaatii hurjasti kohtaamisia kasvokkain.

Suomessa on muutamia ihmisiä, joiden kansainväliset kontaktit ovat aivan omaa luokkaansa. Yksi heistä on Peter Vesterbacka, jota on myös kuvattu ”pyyteettömäksi toisten verkottajaksi”.

Entinen Mighty Eagle nousi parrasvaloihin Roviolla, Angry Birdsin maailmanvalloituksen myötä. Vesterbacka on myös yksi Slushin perustajista ja Suomen koulutusviennin keskushahmoja. Ja tietysti sen kuuluisan Tallinna-tunnelin nokkamies.

Kauden päätösjaksossa Vesterbacka paljastaa, miten tunnelihanke etenee, ja miksi tämän kansallisesti hyvin tärkeän hankkeen julkisuuskuva on kotimaassa ollut niin negatiivinen. Hän kertoo myös koulutusbisneksistään sekä siitä, pitääkö kiinalaisten kanssa asioidessa osata puhua kiinaa.

 


LUE MYÖS ► Q&A: Peter Vesterbacka – mies, jolle mahdoton on vain haaste
 


Jakso #32, vieraana Camilla Tuominen, kirjailija (12/2019)

 

Suomalaiset ovat tunnetusti pidättyväistä kansaa. Menneiden sukupolvien arkkityyppi oli sinnikäs suorittaja, joka ei juuri puhunut eikä puhissut.

Tänä päivänä menestystä ei kuitenkaan voi rakentaa tunteet sivuuttavan puurtamisen varaan. Jos luottamusta ei ole ja pelko vallitsee, voi yritykselle käydä todella huonosti.

Camilla Tuominen on kirjailija ja Suomen tunnetuimpia tunnekouluttajia. Hän auttaa suomalaisia johtajia ja työntekijöitä katsomaan peiliin ja johtamaan omia tunteitaan paremmin.

Ajattelun kirkkaus on tämän päivän tietotyöläisen tärkein työväline, ja siksi meidän on pakko kasvaa. Jokainen voi oppia tunneälykkäämmäksi, mutta se vaatii myös organisaatiolta uudenlaista työkulttuuria ja esimerkiksi negatiivisten tunteiden sallimista.

Jakson lopussa testausautomaatioyritys Qentinelin maajohtaja Jyrki Rehumäki kertoo, miten hän valmistautui marraskuussa järjestettyyn Dreamforce-tapahtumaan, ja mitä hän sai tuolta reissulta.

 


Jakso #31, Vieraana Emma Storbacka, Avaus (11/2019)

 

Tämän päivän menestyjiä ovat ne, jotka hyödyntävät dataa, automaatiota ja tekoälyä bisneksessä. Tämä ei ole uutinen kenellekään, mutta hypetyksestä huolimatta suomalaiset yritykset hyödyntävät dataa surkeasti.

Tätä mieltä on Avauksen toimitusjohtaja Emma Storbacka. Hän johtaa datavetoisen markkinoinnin palveluyritystä, joka kasvaa tällä hetkellä hurjaa vauhtia Suomessa ja ulkomailla. Avaus perkaa asiakkaidensa datan ja tuottaa siitä liiketoimintahyötyä. Yrityksen motto on Data – Algo – Action. Kaiken keskiössä on algoritmien hyödyntäminen tiedon käsittelyssä ja se, että data laitetaan töihin.

Storbackan kanssa keskustelemme tänään markkinointiteknologian toisesta aallosta, joka hyökyy voimalla myös Suomeen. Markkinoinnin tekijöiden ja johtajien kannattaa olla kuulolla, sillä vanhoilla kompetensseilla ei pitkään enää pärjää.

Jakson lopussa Benemenin toimitusjohtaja Matti Heikkonen kertoo, millaisin avuin selviää voimakkaan kasvun ja muutoksen keskellä.

 


Jakso #30, Vieraana Pekka Mattila, Aalto EE (11/2019)


Yrityksen johtaminen tässä ajassa ei ole yksinkertaista tai suoraviivaista. Toimialat muuttuvat, teknologiat kehittyvät vauhdilla, asiakkaat toivovat yhä parempaa palvelua – ja työntekijätkin odottavat, että työpaikan kulttuuri ja arvot ovat kohdillaan.

Selvää on, että johtaja ei vanhoilla opeilla pärjää läpi uran. Sen sijaan vaaditaan nöyryyttä ja kykyä keksiä itsensä uudelleen useampaan kertaan.

Aalto EE:n toimitusjohtaja ja Aalto-yliopiston Professor of Practice Pekka Mattila on auttanut lukemattomia johtajia ja yrityksiä uudistumaan. Tässä jaksossa hän kertoo, millainen on tämän päivän ja huomisen hyvä johtaja. Mattila avaa, millainen on resurssijoustava yritys ja mitä tarkoittaa, että johtajan pitää kyetä liikkumaan ketterästi ylä- ja alatasolla.

 


Jakso #29, Vieraana Sebastian Nyström, SOK (10/2019)


Vähittäiskaupassa myös suurimmat toimijat joutuvat tarkentamaan katseensa yksityiskohtiin. Lukuisissa pienissä asioissa pitää onnistua ja vieläpä monessa kanavassa, jotta asiakas kokee saavansa hyvää palvelua.

Näin toteaa SOK:n muutosjohtaja Sebastian Nyström. S-ryhmä on viime vuosina ottanut isoja digiloikkia aina varastosta pääkonttoriin. Yhtiön maailmanluokan logistiikkakeskus Sipoossa mahdollistaa sen, että yksittäisten kauppojen valikoimia voi räätälöidä yhä tarkemmin vastaamaan asiakkaiden toiveita. Myös datan entistä tehokkaampi käyttö on tärkeää: tämä tarkoittaa esimerkiksi tiedonjanoisten asiakkaiden tukemista entistä valistuneempien ostopäätösten tekemisessä.

Tässä jaksossa Nyström kertoo, mitkä strategiset muutosprojektit ovat juuri nyt hänen työpöydällään. Kuulemme myös, miten S-ryhmä toteuttaa kokeiluja ja tuo niitä osaksi ydinliiketoimintaa.
 


Jakso #28, Vieraana Annu Nieminen, Upright (10/2019)
 

Elämme aikoja, jolloin mannerlaatat tuntuvat olevan liikkeessä. Työntekijät ja yhä useammat sijoittajat edellyttävät yrityksiltä isompaa yhteiskunnallista roolia. Myös Financial Times vetoaa, että kapitalistinen järjestelmä pitää rakentaa uudelleen.

Mikä on sinun työnantajasi tai yrityksesi vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan? Ollaanko plussalla vai miinuksella?

Annu Nieminen etsi Piilaaksosta yritystä, joka osaisi arvioida näitä asioita. Kun tällaista ei löytynyt, hän perusti sellaisen itse. Nyt Nieminen on yritysten vaikutusta ympäristöön ja yhteiskuntaan mittaavan Upright Projectin toimitusjohtaja. Tässä jaksossa Nieminen kertoo, onko maailma ja Suomi valmis miettimään yrityksen arvonluontia uudella tavalla.

 


Jakso #27, Vieraana Johan Flykt, DNA (09/2019)


Mikään yritys ei pärjää, jos omista työntekijöistä ei pidetä huolta. Parhaimmillaan yrityskulttuuri toimii kuin magneetti, joka vetää osaajia ja asiantuntijoita puoleensa.

Tämä on ymmärretty myös tietoliikennekonserni DNA:ssa, joka valittiin alkuvuodesta Suomen parhaaksi työpaikaksi valtakunnallisessa tutkimuksessa. Sijoitus pohjautuu pitkäjänteiseen toimintaan hyvien työskentelyolosuhteiden luomiseksi.

Tässä jaksossa DNA:n yritysmyynnistä vastaava johtaja Johan Flykt paljastaa oman näkemyksensä modernista johtajuudesta. Hän paljastaa myös, millaisia hyötyjä 5G ja ekosysteemit tarjoavat yrityksille.

Jakson lopuksi Flowhavenin toimitusjohtaja Kalle Törmä kertoo, miksi maailman suurimpaan IT-tapahtumaan Dreamforceen kannattaa lähteä.


Lue myös Johanin blogiimme kirjoittama vieraskynä: 
Asiakaskokemus pakottaa miettimään asiakaspalvelun uusiksi 💯


4. Kauden aloitusjakso uuden juontajan kanssa, vieraana Aleksi Neuvonen


Tulevaisuuden jäsentäminen ja oman organisaation merkityksen hahmottaminen ei ehkä koskaan ole ollut niin tärkeää kuin nyt. Ennakoinnista puhutaan paljon, mutta sen kytkeminen osaksi organisaation toimintaa on aivan toinen juttu.

Aleksi Neuvonen on tulevaisuudentutkija ja ajatushautomo Demos Helsingin toinen perustaja. Päivätyökseen hän auttaa ja sparraa suomalaisia yrityksiä toimimaan fiksummin. Neuvosen mukaan vastuullisuus on yrityksille hieno mahdollisuus innovoida ja luoda uutta bisnestä. Valitettavan yleisesti tämä perspektiivi kuitenkin puuttuu, sillä monille suomalaisyrityksille tulevaisuus on yhä peilikuva menneestä.

Neuvonen on Suomen parhaita asiantuntijoita arvioimaan yritysten laajempaa roolia ja vaikutusta. Tässä 4. kauden ensimmäisessä jaksossa Neuvonen kertoo, mitkä kotimaiset yritykset osaavat ennakoida tulevaa. Neuvonen myös paljastaa, mistä kotimaisesta toimialasta hän on eniten huolissaan.
 


3. Kauden päätösjakso – vieraina Jare Tiihonen, Juho Friberg ja Peter Fredman (06/2019)


Älyradion kevätkauden päättää keskustelu hiljaiseloa pitäneen ex-Cheek Jare Tiihosen kanssa. Seuratuimman suomenkielisen artistin luonut Tiihonen kertoo, miten suosiota rakennettiin sekä sen, mitä menestys merkitsee hänelle nyt.

Tämä erikoisjakso on äänitetty Salesforcen Basecamp Helsinki -tapahtumassa Messukeskuksessa 14.5.2019. Tapahtumassa vieraili lähes 1 500 teknologian bisnesvaikutuksista kiinnostunutta ihmistä, joista osa pysähtyi kertomaan, mikä heidän mielestään on älykkäintä tällä hetkellä.


LUE MYÖS: 

► Juho ja suklaatehdas — Mihin Fazer tarvitsee digijohtajaa? 🍫🤖

► Data on keittiön halvin raaka-aine — ja näin Fredman Group taistelee sen avulla ruokahävikkiä vastaan


#SalesforceBasecamp-erikoisjakso – vieraana Finnair ja Posti (05/2019)


Lentobisnes on kansainvälinen ja äärimmäisen kilpailtu ala. Halpuuttamisen aalloista ja kilpailun keskittymisestä huolimatta kotimainen lentoyhtiö Finnair jatkaa menestyksekästä matkaansa.

Finnairin markkinointijohtajan Johanna Jäkälän tärkein tehtävä on lähes satavuotiaan brändin säilytys ja kasvattaminen. Myös lentomatkustajat haluavat nykyään yhä yksilöllisempää tarjontaa, ja tässä uusi teknologia auttaa. Jäkälä kertoo Finnairin tulevaisuudesta sekä siitä, miten asiakaspalvelun lähes 100 000 kuukausittaista asiakaskyselyä hoidetaan jatkossa entistä mutkattomammin.

Jakson toinen vieras on Postin asiakaspalvelusta vastaava johtaja Sanna Savonius. Hän kertoo entisen julkishallinnon organisaation muuntautumisesta moderniksi, yhä ketterämmäksi yritykseksi. 22 000 ihmisen organisaatiota ei muuteta yhdessä yössä, mutta Savonius kertoo, miten palvelua parannetaan kuluttajadatan sekä fyysisen ja digitaalisen ulottuvuuden yhdistämisen avulla.

Tämä erikoisjakso on äänitetty Salesforcen Basecamp Helsinki -tapahtumassa Messukeskuksessa 14.5.2019. Tapahtumassa vieraili lähes 1 500 teknologian bisnesvaikutuksista kiinnostunutta ihmistä, joista osa kertoi meille, mikä heidän mielestään on älykkäintä juuri nyt.
 

LUE MYÖS: 

► Finnairin transformaatio nousukiitoon – Salesforce toimii siipimiehenä ✈️

► Salesforce Basecamp 2019: tapahtuman parhaat palat ja tunnelmat!


Jakso #023, Vieraana Mikko Eerola, Bering & Company (05/2019)


Elämme digitaalisessa maailmassa, jossa on huutava pula luottamuksesta. Oli kyse sitten toisilleen tuntemattomien ihmisten välisestä kaupankäynnistä, sähköauton lataamisesta katuverkossa tai tuoremehun alkuperän jäljityksestä, kaikkiin näihin lohkoketjuteknologia voi tuoda ratkaisun.

Mikko Eerola on yksi Lohkoketjut – tiekartta päättäjille -kirjan kirjoittajista ja parhaimpia asiantuntijoita kertomaan, millaisia bisnesmahdollisuuksia tämä uusi teknologia tuo tullessaan. Hänen mukaansa lohkoketjut ovat uusi tapa yhdistää vanhaa teknologiaa. Lohkoketjuissa on oma vallankumouksellinen elementtinsä, sillä niiden avulla kaikenlaiset luottamusta antavat kolmannet osapuolet, kuten esimerkiksi välityssivustot ja kiinteistönvälittäjät, voidaan sivuuttaa tyystin.

Tässä jaksossa Eerola kertoo, kuinka lohkoketjuilla on jopa tekoälyyn verrattava potentiaali mullistaa yritysten ja julkisen sektorin toimintaa. Suomessa tehtävää kuitenkin riittää, sillä me olemme Keski-Eurooppaa jäljessä lohkoketjujen käyttöönotossa, ja julkisiin lohkoketjuihin perustuvan bisneksen rakentaminenkin on meillä epävarmaa.
 


Jakso #022, Vieraana Simo Hämäläinen, Rovio (04/2019)


Angry Birds on yksi Suomen tunnetuimmista brändeistä maailmalla. Huiman maailmanvalloituksen tehnyt mobiilipeli täyttää komeat 10 vuotta. Tänäkin päivänä jatkuvan kansainvälisen menestyksen tae on ollut brändin vieminen lukuisiin muihin kuluttajatuotteisiin ja viihdeformaatteihin.

Elokuussa teattereihin saapuu Angry Birds -elokuvan jatko-osa, jonka lisensointiohjelmaa on rakennettu brändilisensöinnistä vastaavan johtajan Simo Hämäläisen johdolla pari vuotta. Roviota voi hyvällä syyllä pitää Suomen lisensöintibisneksen pioneerina, jossa alan osaamista on viety kansainväliselle tasolle.

Tässä jaksossa Hämäläinen paljastaa, miten Angry Birds luo nahkansa uudestaan ja pitää yllä vetovoimaansa. Lisäksi hän kertoo, miten 5G ja 3D-printtaaminen muovaavat Rovion bisnestä ja miten yritys pitää tuoteväärennökset kurissa ympäri maailman.
 



LUE MYÖS ► Rovio rakensi maailman ensimmäisen brändilisensointialustan Salesforceen


Jakso #021, Vieraana Taina Sipilä, Dear Lucy (04/2019)


Datalla johtamisesta on puhuttu jo kauan – valitettavasti vain todellisuus ei ole seurannut perässä. Digitaalinen aikamme on pullollaan informaatiota, mutta hämmentävän monessa yrityksessä sitä jaetaan yhä työläästi ja näköalattomasti exceleillä.

Yritysten bisnesdatan visualisoinnille ja reaaliaikaiselle seurannalle on huutava pula. Tähän huutoon vastaa kotimainen startup Dear Lucy.

Yrityksen perustajan ja toimitusjohtajan Taina Sipilän mukaan datalla johtamisen suurin ongelma on, että siitä tehdään turhan vaikeaa. Jos liiketoiminnan ajantasainen informaatio on yrityksen hallituksen ja johtoryhmän käytettävissä helposti, voidaan arvokas kokousaika käyttää tiedon perkaamisen sijasta analyysiin ja ratkaisuvaihtoehtojen arviointiin.

Hyvässä kasvussa oleva Dear Lucy on alusta asti ollut kansainvälinen yritys, jonka asiakkaista puolet on ulkomaisia. Tässä jaksossa toimitusjohtaja Sipilä kertoo, miksi viisaus ei asu vain johtoryhmässä ja mitä hyötyä reaaliaikaisen bisnesdatan läpinäkyvyydestä on.

 


Jakso #020, Vieraana Taneli Tikka, Vake Oy (04/2019)


Jos muut maat panostavat miljardeja euroja huipputeknologian kehittämiseen, onko Suomella varaa katsella sivusta?

Valtion Kehitysyhtiön eli Vaken toimitusjohtajalle Taneli Tikalle vastaus on selvä: ei missään nimessä. Valtion omistama osakeyhtiö on pikku hiljaa pääsemässä vauhtiin tulevaisuuskestävän Suomen rakentamisessa. Yhtiön taseeseen on siirretty parin miljardin euron edestä varoja, ja ensimmäiseksi kohteeksi on valittu tekoäly. Tikan mukaan tekoälyn yhteiskunnalliset vaikutukset ovat niin merkittäviä, että Suomen julkisen sektorin on oltava kehityksessä mukana.

Tässä jaksossa Tikka kertoo, miten Suomen tulevaisuutta ennakoidaan ja miten valtio voi tukea rohkeita tienraivaajia, joiden ympärille syntyy uusia osaamiskeskittymiä ja kasvua.
 


LUE MYÖS ► Q&A: Taneli Tikka – Puuttuuko Suomesta riskiruokahalua?


Jakso #019, Vieraana Tuomas Qvick, Schneider Electric (03/2019)


Kiinteistö- ja rakennusalaa ei yleisesti tunneta uuden teknologian hyödyntämisestä. Tilanne on kuitenkin muuttumassa – ainakin Suomessa.

Energianhallinta- ja automaatioratkaisuja kiinteistöihin toimittavan Schneider Electricin liiketoimintajohtaja Tuomas Qvick kertoo, että yli 100 maan vertailussa Suomi on rakennusten IoT-laitteiden määrän kasvussa ykkönen. Pullonkaula ei olekaan Suomessa enää datan kerääminen vaan sen ottaminen hyötykäyttöön. Kiinteistöanalytiikalla voi säästää jopa neljänneksen rakennuksen energiankulutuksesta, joten porkkanaa ei tarvitse kaukaa hakea.

Esineiden internet tuo lähes puolet Schneider Electricin liikevaihdosta, joten tälle ranskalaiselle edelläkävijälle IoT ei ole mitään hypeä vaan bisneksen ytimessä. Qvick johdattelee lähes 200-vuotiaan yrityksen nykytilaan ja siihen, miten rakennusten lisääntyvä älykkyys herättää ne aivan uudella tavalla eloon.
 


Jakso #018, Vieraana Jufo Peltomaa, Immersal (03/2019)


Jos sinulla olisi mahdollisuus nähdä ihmisiä seinien läpi ja saada älykästä informaatiota suoraan näkökenttään, voisitko olla tarttumatta tilaisuuteen?

Kuvattu skenaario voi olla lähempänä kuin moni arvaakaan, jos se on Jufo Peltomaasta kiinni. Sarjayrittäjä ja teknovelho Peltomaa on ollut mukana perustamassa lukuisia toinen toistaan kiinnostavampia teknologiayrityksiä, ja tällä hetkellä hän työskentelee lisätyn todellisuuden eli AR:n parissa. Immersal on kotimainen yritys, jolla on potentiaalia rakentaa maailmanlaajuinen lisätyn todellisuuden pilvipalvelu. Hanke on enemmän kuin vaativa mutta tilaisuus on huima, sillä lisätystä todellisuudesta povataan satojen miljardien markkinaa ja kännyköitä suurempaa vallankumousta.

Jufo Peltomaa kertoo yrittäjyyden lumosta, luovasta hulluudesta sekä lisätyn todellisuuden käyttömahdollisuuksista. Samalla hän paljastaa, koittaako vuonna 2020 myös Raptorin comeback.
 


LUE MYÖS ► Q&A: Jufo Peltomaa – Mitä suomalaisten pitää tietää lisätystä todellisuudesta? 🕶️


Jakso #017, Vieraana Tommi Mäkinen, TCS (02/2019)


Muutoksesta ja muutosjohtamisesta puhuminen on helppoa. Kun tilaisuus muuttaa omaa tai organisaation toimintaa osuu omalle kohdalle, on löysä puhe kuitenkin kaukana. Harva meistä kykenee vapaaehtoisesti vaihtamaan toimintatapaa ennen kuin on aivan pakko.

Tata Consultancy Servicesin eli TCS:n Euroopan innovaatiojohtaja Tommi Mäkinen tietää suuryritysten disruptiosta yhtä sun toista – se sattuu olemaan hänen leipälajinsa. Astuessaan viisi vuotta sitten valtavan, noin 420 000 ihmistä työllistävän intialaisen IT-talon palvelukseen, hän lähti tietoisesti seikkailulle. Nyt Mäkinen auttaa isoja laivoja kääntymään asemassa, jollaiseen harva suomalainen on yltänyt.

Matkan varrella ennakkoluuloinen mielikuva TCS:stä on karissut. Tässä jaksossa Mäkinen kertoo, millaisesta yrityksestä oikeasti on kyse sekä sen, miten hän kehittäisi Suomen innovointikykyä.
 


Jakso #016, Vieraana Nina Nissilä, Kela (02/2019)


Nina Nissilä tuntee valtionhallinnon IT:n tällä hetkellä ehkä laajemmin kuin kukaan muu. Kahden vuoden pestissään Valtiokonttorin digijohtajana hän luotsasi lukuisten eri virastojen IT-hankkeita.

Tehtävä oli Nissilälle mieluinen ja valaiseva: valtionhallinnossa päähaaste ei enää ole palveluiden sähköistäminen vaan asiakaslähtöisyyden lisääminen. Tekoälyhankkeita oli viime vuoden lopulla käynnissä jo lähes 30, joten uusien teknologioiden kokeilu on käynnistynyt väkevästi.

Vuodenvaihteessa Nissilä valittiin johtamaan yli 750 henkeä työllistävää Kelan IT-palvelukeskusta, joka aloittaa toimintansa huhtikuussa. Tässä tehtävässä hän pääsee vaikuttamaan todella monen suomalaisen arkeen. Kelan verkossa asioidaan yli 40 miljoonaa kertaa vuodessa, joten sähköinen palvelu on jo arkipäivää. Tekemistä on kuitenkin vielä kansalaisten saaman palvelun sujuvoittamisessa.
 


Jakso #015, Vieraana Laura Juvonen, Teknologiateollisuus ry (01/2019)


Teknologialla voi muuttaa maailmaa paremmaksi. Yhä tärkeämpi kysymys joka ikiselle organisaatiolle on se, osaammeko käyttää uutta teknologiaa kestävästi ja luoda yhteiskunnallista arvoa.

Tätä mieltä on Teknologiateollisuus ry:n kasvusta ja osaamisesta vastaava johtaja Laura Juvonen. Lähes joka kolmas suomalainen saa jo toimeentulonsa teknologiayritysten kautta. Ja lisää kaivataan, sillä arvioiden mukaan alalle tarvitaan yli 50 000 uutta tekijää seuraavien neljän vuoden aikana.
 


Jakso #014, Vieraana Rasmus Roiha, Ohjelmisto- ja e-business ry (01/2019)


Vuosi 2018 on takana päin, ja pölyn laskeuduttua on aika katsoa mitä kotimaisella ATK-alalla tapahtui. Tekoälystä riitti puhetta lehtien palstoilla ja firmojen kahvihuoneissa, kasvavat ohjelmistoyritykset etsivät kuumeisesti uusia osaajia ja Slush kokosi jälleen teknologia-alan kansainväliset vaikuttajat Suomeen.

Mikä oikeasti muuttui, mikä taas jäi puheen tasolle? Miten teknologian ja älykkyyden tunkeutuminen jokapäiväiseen arkeen näkyi Suomessa? Kuinka tosissaan suomalaiset ovat ottaneet elinikäisen oppimisen vaatimuksen?
 


Älyradion Best of 2018 (12/2018)


Mihin kannattaisi sijoittaa miljoona tekoälyyn korvamerkittyä euroa? Kuka haluaisi suomalaisten yritysten siirtyvän takapihalta etupihalle, ja mitä hän sillä tarkoitti? Ja missä kotimaisessa kärkiyhtiössä uskalletaan ajatella, että 99 prosenttia innovaatioista syntyy oman organisaation ulkopuolella?

Vastaukset löytyvät tästä Älyradion Best of -jaksosta, johon kokosimme yhteen vuoden 2018 parhaat älynväläykset.
 


Jakso #012, Vieraana Regina Duzanskaja, Basware (12/2018)


Baswaren kehitysjohtajan Regina Duzanskajan tie on kulkenut Leningradista Loviisan ja New Yorkin kautta Espooseen. Hän muutti 6-vuotiaana Neuvostoliitosta Suomeen ja maahan, jonka kieltä hän ei osannut sanaakaan. Opiskelu New Yorkissa oli alkusysäys investointipankkiirin uraan Wall Streetillä, jossa 80 tunnin työviikko oli normi. Siellä Duzanskaja koki myös viimeisen finanssikriisin puhkeamisen.

Lopulta mahdollisuus vaikuttaa yrityksen strategiaan ja kasvuun veti Duzanskajan yritysmaailmaan ja Baswareen, jossa hän vastaa yrityskaupoista ja strategiasta. Neljän vuoden aikana hän on omakätisesti kokenut, kuinka taloushallintoalan pörssiyhtiö on muuntautunut lisenssibisneksestä teknologiayritykseksi, jonka liikevaihdosta 66 prosenttia tulee pilviliiketoiminnasta.

Duzanskaja kertoo, millaisessa vaiheessa Baswaren muutos ja kansainvälinen kasvu tänä päivänä on. Hän avaa myös sen, millaisin keinoin uuden strategian kova kasvutavoite ja miljardiluokkaan pääsy toteutetaan.
 


Jakso #011, Vieraana Laura Nevanlinna, Ferly (11/2018)


Amerikan markkinoiden valloitus ei ole helppoa – varsinkaan viihdealalla miljardiluokan jättien puristuksessa.

Yksi Yhdysvalloista kasvua hakevista yrityksistä on suomalainen viihdealan startup Ferly, jonka toimitusjohtaja on kokenut kustannusalan ammattilainen Laura Nevanlinna. Yritys, joka luo viihdyttäviä tarinoita lapsille ja nuorille niin kirjoina kuin animaatioinakin, ei ole lähtenyt soitellen sotaan: perustajat ovat entisiä Rovion konkareita, ja jalansijan Atlantin takana antaa Vancouverissa sijaitseva animaatiostudio.

Miten Ferly aikoo valloittaa maailman suuret viihdemarkkinat? Mitkä ovat Nevanlinnan mielestä suomalaisen tarinankerronnan vahvuudet? Ja onko uuden, Ryhmä Haun kaltaisen megahitin luominen mahdollista?
 


Jakso #010, Vieraana Antti Järvinen, Google (11/2018)


Kymmenennessä jaksossa oli vieraana Googlen maajohtaja Antti Järvinen. Järvinen kertoo, kuinka Googlella kannustetaan työntekijöitä yrittäjähenkisyyteen ja varmistetaan, että kaikilla on mahdollisuus innovoida. Hän kertoo myös näkemyksensä siitä, mikä suomalaisten yritysten teknologiaymmärryksessä ja kasvun tekemisessä mättää.
 


LUE MYÖS ► Q&A: Antti Järvinen, Google — Miksi Suomessa keskitytään takapihan teknologioihin?
 


Jakso #009, Vieraana Paavo Kotinurmi, Wärtsilä (10/2018)


Yhdeksännessä jaksossa oli vieraana Wärtsilän asiakkuussovelluksista vastaava päällikkö Paavo Kotinurmi. Wärtsilä ei enää operoi telakka-, paperikone- tai lasiteollisuuden parissa vaan keskittyy kehittämään älykästä teknologiaa meri- ja energiasektoreille: maailma ja toimintaympäristö ovat muuttuneet, ja Wärtsilä niiden mukana.
 


LUE MYÖS ► Q&A: Paavo Kotinurmi - Miten Wärtsilässä suhtaudutaan kokeilukulttuuriin?
 


Jakso #008, Vieraana Samuli Volanen, Elisa (10/2018)


Kahdeksannessa jaksossa vieraana on Elisan kehitysjohtaja Samuli Volanen, jonka kanssa keskustellaan muun muassa siitä, miksi yritysjohtajan kannattaa panostaa kallista aikaansa osallistumalla Dreamforceen. Mitä uutta Dreamforce tällä kertaa tarjosi osallistujilleen, ja miten hyvässä vauhdissa suomalaiset yritykset ovat teknologisen kehityksen suhteen?
 


LUE MYÖS ► Dreamforce 2018 — parhaat palat sekä suomalaisten osallistujien kommentit
 


Jakso #007, Vieraana Mikko Laakso, Verohallinto (09/2018)


Seitsemännessä jaksossa tarkastelemme Suomen julkisen sektorin teknologista tähteä. Julkishallintoa parjataan usein jälkeenjääneisyydestä, mutta tämä näkemys ei ole koko totuus. Vieraana jaksossa on Verohallinnon ICT- ja kehitysyksikön johtaja Mikko Laakso, joka kertoo miten verohallinnossa on otettu käyttöön uutta teknologiaa ketterästi kokeilemalla.

Miten ohjelmistorobotiikka on otettu käyttöön verottajan palvelukseen? Mitkä ovat Mikko Laakson vinkit ohjelmistorobotiikan pilotointiin? Millaisia asiakaskokemuksen parannuksia on luvassa yritysverotukseen? Entä millaista on työskennellä verottajalla?
 


LUE MYÖS ► Q&A: Mikko Laakso — Miten verottaja käyttää tekoälyä?
 


Jakso #006, vieraana tutkija Esko Kilpi (09/2018)


Kuudennessa jaksossa keskustellaan työn tulevaisuudesta. Vieraana on digitaalisen työn kansainvälisesti arvostettu tutkija sekä yrittäjä Esko Kilpi. Eskoa voi pitää jopa jonkinlaisena uuden työn evankelistana, jonka asiantuntemus pohjautuu vankkaan historiantuntemukseen. Hän on rakentanut teknologian ja digitalisaation ymmärrystään 1980-luvulta asti tavattuaan Yhdysvalloissa internetin perustamisen pioneereja.

Mikät taidot tulevat tulevaisuuden työelämässä korostumaan? Millainen rooli yrityksillä pitäisi olla työvoiman kouluttamisessa, ja mitä ihmettä tarkoittaa väite siitä, että kaikkein menestyneimmät yritykset ovat itsessään alustoja? 
 


LUE MYÖS ► 

Työntekijöiden kouluttaminen – kulu vai investointi?
 Q&A: Esko Kilpi – Uuden oppiminen on kansalaisvelvollisuus
#FutureOfWork: Kaikki on turhaa paitsi insinöörikoulutus — eikä sekään ole kovin tärkeää
 


Jakso #005, vieraana Anni Ronkainen, Keskon CDO (08/2018)


K-ryhmä työllistää noin 42 000 henkeä, ja osin hyvin itsenäisesti toimivia kauppoja on peräti 1 800 kappaletta Itämeren maissa. Tällaisessa organisaatiossa digitalisaation edistäminen ei ole aivan suoraviivainen projekti. Miten Chief Digital Officer Anni Ronkainen on tarttunut haasteeseen? Onko Keskon organisaation sisäiset siilot jo selätetty? Millaisen arvosanan Keskon digitaaliselle suorituskyvylle voisi antaa? Ja mitkä ovat ruoan verkkokaupan tulevaisuuden näkymät?
 


LUE MYÖS ► 

Henkilökohtainen kauppakaveri tuntee sinut ja tarpeesi
Q&A: Anni Ronkainen, CDO, Kesko - kuinka pelosta päästään optimismiin?
 


Jakso #004, vieraana Kirsti Laasio, HappyOrNot (06/2018)


HappyOrNot on Tampereelta lähtöisin oleva yritys, joka tarjoaa välineitä asiakas- ja työtyytyväisyyden mittaukseen. Palveluita käytetään jo yli 120 maassa, ja asiakkaina on liuta kansainvälisiä jättiyrityksiä. HappyOrNotissa on erityisen mielenkiintoista se, että se on yrityksenä tunnetumpi ulkomailla kuin Suomessa. Neljännessä jaksossa vieraana oli yhtiön kehitys- ja markkinointijohtaja Kirsti Laasio.

Miten tällaisen kasvuyrityksen liiketoiminta pidetään kasassa? Mitkä ovat asiakaspalautteen hyödyntämisen helmasynnit suomalaisissa yrityksissä? Ja pitäisikö hymiöpömpeli itse asiassa viedä jokaiseen kotiin?
 


 

LUE MYÖS ► 

HappyOrNot loi puitteet asiakaskunnan ja jälleenmyyntiverkoston kasvulle Salesforcen avulla
Q&A: Kirsti Laasio, HappyOrNot - Maailma valloitetaan rohkeudella, mutta miten?
 


Jakso #003, vieraana KONEen CIO Antti Koskelin (06/2018)


Kolmannessa jaksossa vieraana henkilö yrityksestä, jonka tuotteet liikuttavat miljardia ihmistä joka päivä. Kyseinen yritys on tietysti KONE, jonka tietohallintojohtaja Antti Koskelin tietää yhtä jos toista kansainvälisestä kasvusta. KONE ei ole jäänyt perässähiihtäjäksi seuraamaan mitä kilpailijat tekevät, vaan se on ottanut rohkeasti käyttöön uusinta teknologiaa – aina tekoälyä (AI) myöten.

Millä tavalla KONE pysyy oman toimialansa kärjessä? Kuinka tärkeässä roolissa ovat kumppanit, ja miten monien toimijoiden apua hyödynnetään niin, että siitä syntyy tehokkuutta ja kilpailuetua? 
 



LUE MYÖS ► 

Tekoäly teollisuudessa – mitä puhuvat hissit kertovat tulevaisuudesta?
Q&A: Antti Koskelin — Millaista on tulevaisuuden hissimusiikki?
 


Jakso #002, vieraana tietokirjailija Antti Merilehto (05/2018)


Tänä päivänä jokaisen kansainvälisessä kilpailussa mukana pysyttelevän ja erityisesti etujoukkoihin pyrkivän yrityksen johtajan tulisi tietää jotain tekoälystä — ja kukapa olisi parempi henkilö kertomaan tästä kuin tietokirjailija Antti Merilehto?

Antilta ilmestyi helmikuussa kirja nimeltä Tekoäly – Matkaopas johtajalle, jonka ensimmäinen painos myytiin loppuun parissa päivässä. Voimme siis olla siis iloisia, että teknologian taloudelliset vaikutukset selvästi kiinnostavat. Mutta kuinka tekoälykkäitä me Suomessa lopulta olemme? Ja miksi ihmeessä jopa autokauppiaan pitäisi kiinnostua tekoälystä juuri nyt?
 



LUE MYÖS ► Q&A: Antti Merilehto — Millaista tekoälyosaamista Suomessa kaivataan?
 


Jakso #001, vieraana Stockmannin CCO Anna Salmi (05/2018)


Ensimmäisessä jaksossa vieraanamme oli Anna Salmi, Stockmannin Chief Customer Officer. Annan vastuulla ovat Stockmannin digitaalinen liiketoiminta, asiakkuuteen liittyvät asiat sekä markkinointi. Jaksossa puhutaan erityisesti siitä, miten vanha laiva käännetään kohti tulevaisuuden taivaanrantaa. Muutos ei ole helppo varsinkaan vahvasti vanhoihin perinteisiin nojaavassa talossa — juuri sellaisessa kuin Stockmann.
 


LUE MYÖS ►

► Kivijalasta kaikkikanavaisuuteen – Stockmann on suomalaisen vähittäiskaupan grand old lady
► Q&A: Anna Salmi, Stockmann — Mikä on tärkeintä muutosjohtamisessa?

.

.

.

Tykkäsitkö? Siinä tapauksessa sattaisit olla kiinnostunut myös näistä:


Bisneskansan sävelradio, eli kootut podcast-suosituksemme meiltä ja maailmalta

HELMIÄ CIOILLE - Kirjoja jotka jokaisen CIO:n pitäisi lukea

15 tekoäly- ja teknologia-aiheista elokuvaa 📽️🍿

Q&A: Missä olet, digitalisaatio? Petteri Poutiainen haastattelussa YLE Puheella

Seuraa näitä 20 suomalaista digivaikuttajaa Twitterissä